Arrow-ohjusperhe
| Arrow | |
|---|---|
 Arrow 2:n koelaukaisu Yhdysvalloissa vuonna 2004 |
|
| Tyyppi | ballististen ohjusten torjuntaohjus |
| Valmistushistoria | |
| Suunnittelija | Israel Aerospace Industries |
| Valmistusmaa |
 Israel |
Arrow tai Hetz (hepr. חֵץ) on israelilainen sarja ballististen ohjusten torjuntaohjuksia. Ohjusperheeseen lukeutuu useita malleja, joista viimeisimmät ovat erittäin kehittyneitä, jopa avaruudessa kohteita torjumaan kykeneviä eli ne edustavat ilmatorjunnan ylintä kerrosta.
Israelin Arrow-torjuntajärjestelmään kuuluu tällä hetkellä itse ohjus (Arrow 2/3), Elta EL/M-2080 Green Pine -AESA-tutka, tulenjohtokeskus ja laukaisunjohtokeskus. Järjestelmän osia voidaan liikutella rekoilla eri paikkoihin.[1]
Mallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arrow 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arrow 1 oli ensimmäisen sukupolven Arrow ja Israelin ensimmäinen ballistisia ohjuksia torjumaan kykenevä asejärjestelmä. Se oli tiettävästi kaksivaiheinen kiinteän polttoaineen ohjus. Ohjuksen moottori oli todennäköisesti työntövoimavektoroiva eli työntovoiman suuntausta voidaan muuttaa suutinta säätämällä, mikä tekee ohjuksesta erittäin ketterän. Ohjuksen pituus oli tiettävästi 7,5 metriä, halkaisija 1,2 metriä ja paino 2 000 kilogrammaa. Kantama oli todennäköisesti noin 50 kilometriä.[2]
Arrow 1:n kehitys aloitettiin Yhdysvaltojen tukemana vuonna 1988. Koelaukaisut tapahtuivat 1990-luvun alun vuosina. Ohjus jäi lähinnä prototyypiksi ja poistettiin käytöstä pienemmän ja kehittyneemmän Arrow 2:n tultua käyttöön.[1]
Arrow 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arrow 2 on toisen sukupolven Arrow. Ohjus on kaksivaiheinen, työntövoimavektoroiva ja yltää hypersooniseen, enimmillään jopa 9 machin nopeuteen matkalla maaliin. Arrow 2 on Arrow 1:een verrattuna pienempi, ketterämpi ja teknologialtaan kehittyneempi. Ohjus on 6,95 metriä pitkä, 0,8 metriä halkaisijaltaan ja painaa 1 300 kilogrammaa. Ohjus voi torjua kohteensa tiettävästi ainakin 100 kilometrin kantamalla ja 50 kilometrin korkeudessa. Arrow 2:n kehitys ja koelaukaisut alkoivat jo 1990-luvulla, mutta siitä on kehitetty 2000-luvun aikana useita päivitettyjä versioita, joista Arrow 2 Block 5 on uusin. Ensimmäinen Arrow 2 -patteri tuli käyttövalmiuteen vuonna 2000.[1]
Arrow 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Arrow 3 on IAI:n ja yhdysvaltalaisen Boeingin yhdessä kehittämä kolmannen sukupolven Arrow, joka on suunniteltu tuhoamaan ballistisia ohjuksia yli 100 kilometrin korkeudessa, ilmakehän ulkopuolella eli avaruudessa. Arrow 3 on kaksivaiheinen, työntövoimavektoroiva ja yltää hypersoonisiin nopeuksiin matkalla maaliin. Sen kantama on yli 2 400 kilometriä. Ketteryytensä ansiosta ohjus voidaan laukaista matkaan jo ennen kuin maalin tarkkaa torjuntasijaintia tiedetään ja myöhemmin ohjata se kohti laskettua torjuntapaikkaa. Arrow 3:n nopeus, kantama ja lakikorkeus ovat suurempia kuin Arrow 2:n. Israelin avaruusjärjestön mukaan Arrow 3:a voitaisiin käyttää myös satelliitintorjunta-aseena. Arrow 3 julistettiin käyttövalmiuteen vuonna 2017.[3][4]
Arrow 4[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Israel kehittää parhaillaan jo Arrowin seuraavaa sukupolvea, joka pystyisi torjumaan Arrow 3:een verrattuna kehittyneempiä uhkia. Arrow 4 kykenisi torjumaan hypersoonisia aseita, kuten hypersoonisia risteilyohjuksia ja liitokärkiä. Etenkin Iranin kehittyvien aseiden uhka painostaa Israelia vauhdittamaan Arrow 4:n kehitystyötä.[5]
Käyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kehittäjämaa, kaikki mallit olleet käytössä. Muodostaa ilmatorjunnan yhdessä laserjärjestelmien, Rautakupolin ja Daavidin lingon kanssa.
Saksa tilasi vuonna 2023 Arrow 3 -järjestelmiä yli neljän miljardin euron arvoisella kaupalla. Järjestelmien toimitukset alkavat vuonna 2025.[6]
Taistelukäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arrowien ensimmäinen käyttö taistelussa tapahtui 17. maaliskuuta 2017, kun Arrow 2 tuhosi Syyrian S-200 -ilmatorjuntaohjuksen, joka oli laukaistu kohti Israelin hävittäjälentokonetta.[7]
Arrowit ovat olleet laajemmassa käytössä Gazan sodan alettua vuonna 2023. Arrowien ensimmäinen sotatilassa tehty torjunta tapahtui 31. lokakuuta 2023, kun Arrow 2 tuhosi Israelia kohti lentäneen huthien laukaiseman ballistisen ohjuksen.[8] Arrow 3 teki ensimmäisen onnistuneen torjuntansa 9. marraskuuta 2023, kun se tuhosi kohti Eilatia matkalla olleen Ghadr-110 -ohjuksen.[9] Huhtikuussa 2024 Arrowit tekivät useita torjuntoja, kun Iran hyökkäsi Israeliin yli 300 ohjuksella ja lennokilla.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Arrow 2 (Israel) Missile Threat. Viitattu 21.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Israel Missile Chronology (PDF) Nuclear Threat Initiative. Viitattu 21.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Arrow 3 (Israel) Missile Threat. Viitattu 21.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Barbara Opall-Rome: Israeli Experts: Arrow-3 Could Be Adapted for Anti-Satellite Role SpaceNews. Viitattu 21.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Sebastien Roblin: Israel and U.S. To Develop New Arrow 4 Missile to Defeat Hypersonic Weapons The National Interest. 7.9.2021. Viitattu 21.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Jouko Juonala: Jättimäinen kauppa: Saksa hankkii neljän miljardin ohjuspuolustusjärjestelmän Ilta-Sanomat. 17.8.2023. Viitattu 21.4.2024.
- ↑ Barbara Opall-Rome: Israel’s Arrow scores first operational hit — but against what? Defense News. 17.3.2017. Viitattu 21.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Red Sea Long Range Missile Intetcepted by Arrow System The Times of Israel. Viitattu 21.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Arrow 3 Has Made its 1st Ever Interception Downing Likely Yemen Fired Missile The Times of Israel. Viitattu 21.4.2024.
- ↑ Iranin isku Israeliin | Israel sanoo torjuneensa mittavan iskun lähes täysin: Miten se on mahdollista? Helsingin Sanomat. 14.4.2024. Viitattu 21.4.2024.
