Ardennienkarjakoira

Ardennienkarjakoira
Avaintiedot
Alkuperämaa	Belgia
Määrä	Suomessa ei yhtään
Rodun syntyaika	vanha
Alkuperäinen käyttö	karjan ajo, laumanvartija
Nykyinen käyttö	karjakoira
Muita nimityksiä	Bouvier des Ardennes, Bovaro delle Ardenne, Boieiro das Ardenas, Ardénsky Buviér
FCI-luokitus	ryhmä 1, alajaosto 2
Ulkonäkö
Paino	uros 28-35 kg, narttu 22-28 kg
Säkäkorkeus	uros 56-62 cm, narttu 52-56 cm
Väritys	mikä tahansa muu kuin valkoinen, usein brindle tai pippuri

Ardennienkarjakoira on harvinainen belgialainen koirarotu.

Ulkonäkö

Ardennienkarjakoira voi olla minkä värinen tahansa paitsi valkoinen. Useimmiten se on juovikas tai pippurin värinen. Sillä on keskipitkä, karhea, kihara karvapeite, jossa on 'parta' ja 'kulmakarvat'. Tämä koira syntyy hännättömänä ja voi olla 52-62 cm korkea, jossa sallitaan 1 centtimetrin vaihtelu molempiin suuntiin. Koiralla on lyhyet, teräväkärkiset korvat ja innokkaat silmät.

Alkuperä

Menneisyydessä kaikkia karjan parissa työskennelleitä koiria kutsuttiin nimellä bouvier (nautapaimen). Jokaisella alueen seudulla oli oma tyyppinsä. Muinaisesta karheakarvaisesta laumasta lähtien nämä koirat olivat arvostettuja vahteja ja karjan ajajia. Motorisoitujen kulkuneuvojen ajan tultua ei enää ollut tarvetta ajaa karjaa marketteihin, minkä vuoksi koiriakaan ei enää tarvittu.

Paikalliset karjakoirat lähes hävisivät Ensimmäisen maailmansodan aikana ja moni harvinaisemmista tyypeistä katosikin kokonaan. Näihin kadonneisiin rotuihin lukeutuivat roeselaren-, moerman- ja parettenkarjakoirat. Ainoat jäljellä olevat ovat ardennienkarjakoira ja Flanderin bouvier. Sekä Ranska että Belgia väittävät viimeksi mainittua omaksi rodukseen, joten FCI lukee sen ranskalais-belgialaiseksi.

Lähteet

http://www.fci.be/nomenclature.aspx