Archánes (palatsi)
| Archánes | |
|---|---|
| Αρχάνες | |
| Sijainti | |
  Archánes |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Archánes, Archánes-Asteroúsia, Iraklion, Kreeta |
| Historia | |
| Tyyppi | palatsi ja asutus |
| Ajanjakso | 1900–1200 eaa. |
| Huippukausi | 1900–1425 eaa. |
| Kulttuuri | minolainen kulttuuri |
Archánes (kreik. Αρχάνες; myös transl. Arhánes) on minolaisaikaisen palatsin ja asutuksen arkeologinen kohde Kreetan saarella Kreikassa. Se sijaitsee Archánesin kaupungissa Archánes-Asteroúsian kunnassa. Kohde on saanut nimensä nykyisestä kaupungista. Sen minolaisaikaista nimeä ei tunneta.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Archánesin palatsin arvioidaan olleen rakennettu noin vuonna 1900 eaa. samaan aikaan muiden suurten minolaisten palatsien kanssa. Se tuhoutui maanjäristyksessä 1700-luvulla eaa. ja uudelleen 1600-luvulla eaa., ja jälleenrakennettiin kummallakin kerralla. Lopullisesti se tuhoutui noin vuonna 1450 eaa. Paikan arvioidaan kuitenkin säilyneen käytössä myös mykeneläisellä jälkipalatsikaudella noin vuoteen 1200 eaa. saakka.[1][2][3][4]
Archánesin palatsin käytössä oli lähellä sijaitseva Fournín hautausmaa, joka on merkittävin tunnettu minolainen hautausmaa.[5][6] Lisäksi lähellä ovat sijainneet muun muassa Anemóspilian pyhäkkö sekä Gioúchtas- eli Juktasvuoren vuorenhuippupyhäkkö.[4]
Aluetta tutki ensimmäisenä Arthur Evans. Systemaattiset kaivaukset aloittivat Giánnis Sakellarákis ja Éfi Sapouná (myöh. Sapouná-Sakellaráki) vuonna 1964.[2]
Rakennus ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palatsin rauniot ovat Archánesin kaupungin alla. Palatsin on arvioitu olleen suunnilleen samankokoinen kuin Knossoksen ja Faistoksen palatsit. Palatsi on sijainnut noin kahdeksan kilometriä Knossoksen palatsista etelään. Palatsin tutkittu pääosa sijaitsee Áno Archánesissa kaupunginosassa, joka tunnetaan nimellä Tourkogeitoniá (”Turkkilaiskaupunginosa”). Palatsista on kaivettu tähän mennessä muun muassa monumentaalinen sisäänkäynti, jossa on propylon, erilaisia huoneita, portaikkoja ja valokuilu, pyhäkkö, varastohuoneita sekä osa palatsin keskuspihasta. Osia palatsista on löydetty myös muualta kaupungista. Näihin kuuluu muun muassa sisterni, osa teatterialueesta, palatsin arkisto sekä muurien osia. Palatsia ei ole kuitenkaan voitu kaivaa ja tutkia kokonaan, koska se on suureksi osaksi rakennusten peittämä.[2][3][7]
Rakennus on todennäköisesti ollut kaksikerroksinen ja se on ollut koristeltu seinämaalauksilla.[4] Raunioista on löydetty muun muassa erilaisia saviastioita, rituaaliesineitä, norsunluisia idoleita, savesta tehty minolaisen talon pienoismalli sekä lineaari-A-tauluja.[2]
Koska palatsi on sijainnut hyvin lähellä Knossosta eikä paikkaa ole voitu tutkia kokonaan, on myös epäilty sitä, olisiko kohde todella ollut palatsi termin tiukimmassa merkityksessä. Toisaalta rakennus on löytöjen perusteella ollut sekä hallinnollisessa, kaupallisessa että uskonnollisessa käytössä, se on suurikokoinen, ja sen arkkitehtuurissa on kaikki palatsien keskeiset piirteet.[3][8]
Kohde ei ole säännöllisesti avoinna yleisölle, mutta osia siitä voi nähdä kadulta.[2][3] Alueelta tehtyjä esinelöytöjä on esillä Archánesin arkeologisessa museossa.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ανάκτορο Αρχανών Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 24.10.2015. Viitattu 6.10.2015.
- ↑ a b c d e f Minoan Palace in Archanes Travel Crete. Viitattu 6.10.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Palace in Tourkogeitonia, Archanes WebCrete. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 7.10.2015.
- ↑ a b c Minoan palace of Archanes Original Crete. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 6.10.2015.
- ↑ Phourni Minoan Crete. Viitattu 6.10.2015.
- ↑ Archanes: History Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 26.1.2008. Viitattu 6.10.2015.
- ↑ Georganas, Ioannis: Archanes: Architecture and finds Gournia, Archanes and Ayia Triada: Palaces or Not?. Viitattu 6.10.2015.
- ↑ Georganas, Ioannis: Archanes: Conclusion Gournia, Archanes and Ayia Triada: Palaces or Not?. Viitattu 6.10.2015.
- ↑ Αρχαιολογικό Μουσείο Αρχανών Cretan Beaches. Viitattu 22.9.2020.