Anton Erik Scheele
Anton Erik Scheele (8. maaliskuuta 1810 Virolahti[1] – 16. kesäkuuta 1878 Helsinki[2] ) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.[3]
Scheelen vanhemmat olivat kruununvouti, kollegiasessori Samuel Jacob Scheele ja Anna Gustafva Meinander ja puoliso vuodesta 1839 Frederika Wilhelmina Hoffman. Scheele tuli oppilaaksi Pietarin merikadettikouluun 1822 ja ylennettiin gardemariniksi 1826. Hänet ylennettiin 1829 midshipsmaniksi ja siirrettiin palvelukseen 32. meriekipaasiin Mustanmeren laivastoon, missä hän palveli vahtialuksena toimineella priki Georgilla Odessan redillä. Syksyllä 1830 Scheele määrättiin 1. Suomen meriekipaasin 5. komppanian päälliköksi Helsinkiin. Kesällä 1831 hän oli tykkivene 91:n päällikkönä Viaporin ja Ahvenanmaan välillä. Luutnantiksi Scheele yleni 1834 ja palveli 1834–1835 vahtiupseerina aluksilla Ömhet, Pamjat Azova, Kronstadt ja Krasnoi. Vuosina 1837–1838 hän palveli Tykkivene 91:n päällikkönä Pohjanlahdella ja Suomenlahdella ja alusten Vladimir ja Ljesnoi sekä fregatti Olgan päällikkönä Itämerellä 1839–1840. Hän johti 1841–1842 kuunari Neptunuksen Itämeren purjehduksia ja toimi 1842–1847 Leipzig-aluksen vakinaisena komentajana purjehduksilla Pohjan- ja Itämerellä.[3]
Maaliskuussa 1845 Scheele määrättiin 1. Suomen meriekipaasin 3. komppanian päälliköksi ja ylennettiin huhtikuussa kapteeniluutnantiksi, samalla kun hänet siirrettiin 2. komppanian päälliköksi. Hän palveli 1848–1849 vahtialus, fregatti Melpomenella Viaporin redillä ja oli vuonna 1849 aluksen päällikkö. Maaliskuussa 1849 Scheele siirrettiin 1. Suomen meriekipaasin 4. komppanian päälliköksi ja ylennettiin joulukuussa 1852 2. luokan kapteeniksi. Hän toimi 1850–1853 höyrylaiva Rurikin päällikkönä.[3]
Krimin sodan alussa tammikuussa 1854 Scheele sai siirron 2. Suomen meriekipaasin 1. komppanian päälliköksi, mistä hänet komennettiin huhtikuussa 1. luokan kapteeni, myöhemmin amiraali Fredrik Nikolai Nordmannin apulaiseksi venäläisen soutulaivaston läntiseen prikaatiin. Toukokuussa 1855 hänet määrättiin 1. Suomen meriekipaasin komentajaksi ja ylennettiin syyskuussa 1855 1. luokan kapteeniksi. Sodan jälkeen 1856–1862 Scheele purjehti 1. Suomen meriekipaasin komentajana tykkivene-eskaaderilla Suomenlahden saaristossa. Kun 1. Suomen meriekipaasi muuttui 1. Suomen kaaderiekipaasiksi, Scheele jatkoi sen komentajan tehtävissä toukokuuhun 1863 saakka, jolloin hän sai eron sotapalveluksesta kontra-amiraalina.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Geni: Anton Erik Scheele (Viitattu 17.5.2020)
- ↑ Kuollut. Uusi Suometar, 19.06.1878, nro 73, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 08.08.2023.
- ↑ a b c d Scheele, Anton Erik Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
|
