Antipolis
| Antipolis | |
|---|---|
| Ἀντίπολις | |
 Antipoliin n. 1. vuosisadalla jaa. rakennetun akveduktin (nyk. Aqueduc de Clausonnes) jäänteitä. |
|
| Sijainti | |
  Antipolis |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Ranska |
| Paikkakunta | Antibes, Alpes-Maritimes, Provence-Alpit-Riviera |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 500-luku eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Gallia |
| Aiheesta muualla | |
Antipolis (m.kreik. Ἀντίπολις) oli antiikin aikainen kaupunki Galliassa nykyisen Ranskan alueella.[1][2][3] Se on kehittynyt nykyiseksi Antibesin kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5][6]
Antipolis oli alun perin kreikkalainen siirtokunta. Myöhemmin se kehittyi tavalliseksi roomalaiseksi kaupungiksi.[1][2]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antipolis sijaitsi Gallian etelärannikolla Gallia Narbonensiksen alueella länteen Varus (nyk. Var) -joesta. Kaupunki oli rakennettu niemelle, jonka vieressä oli luonnonsatamalahti. Kaupungin akropolis eli yläkaupunki ja linnoituskukkula on paikannettu nykyisen Antibesin katedraalikirkon ja Picasso-museona toimivan Grimaldien linnan eli Château Grimaldin paikalle. Alakaupunki laajeni sen ympärille roomalaisella kaudella. Alun perin kaupungin paikka oli liguurien heimon alueella.[2][3]
Roomalaisella kaudella Antipoliin kautta kulki rannikkoa pitkin kulkenut roomalainen tie.[2][3] Antipoliista länteen sijaitsivat muun muassa Olbia, Athenopolis ja Forum Julii, ja itään Nikaia (lat. Nicaea).[6]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antipoliin paikka on ollut asuttu viimeistään 900-luvulla eaa. Antipoliin kaupunki perustettiin kreikkalaisena siirtokuntana Massaliasta käsin ilmeisesti jo arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa., jolta ajalta ovat varhaisimmat kreikkalaisen keramiikan löydöt paikalta. Kaupunki oli yksi lukuisista massalialaisten perustamista linnoituskaupungeista (epiteikhisma), joiden tehtävänä oli suojella rannikkoa liguureja ja muita barbaarikansoja vastaan.[1][2][3][7]
Liguurit ahdistivat Antipolista samoin kuin seudun muita kreikkalaiskaupunkeja usein. Vuonna 154 eaa. massalialaisten täytyi pyytää apua Roomasta. Konsuli Quintus Opimius ajoi liguurit pois, ja tämän jälkeen kaupunki menestyi Rooman suojeluksessa.[2] Antipolis kuului Massalian alaisuuteen ainakin vielä ennen vuotta 49 eaa.[1]
Strabon sanoo, että vaikka Antipolis kuului roomalaisella kaudella Gallia Narbonensiksen provinssiin, se oli erotettu Massalian alaisuudesta ja luettiin Italian kaupunkien joukkoon, kun taas Nikaia, joka sijaitsi Varuksen itäpuolella eli Italian puolella, luettiin silti Massalian alueisiin.[3][7] Tacitus sanoo Antipoliin olleen municipium, Plinius vanhempi taas oppidum Latinum, toisin sanoen siellä sovellettiin Jus Latiumia tai Jus Latiita eli latinalaisoikeuksia. Se, mitä Strabon sanoo, taas kuulostaa siltä, että kaupungissa olisi sovellettu Jus Italicumia. Antipolista ei kuitenkaan mainita Gallian kahden Jus Italicum -kaupungin Lugdunumin ja Viennan yhteydessä, joten Plinius saattaa olla tässä asiassa oikeammassa.[2][3]
Antipolis löi omaa rahaa 100-luvulta eaa. lähtien.[2][3] Kaupungin tärkeimpiin elinkeinoihin vaikuttaa kuuluneen tonnikalojen kalastus. Siellä valmistettiin myös garumin kaltaista muria-kastiketta kaloille.[3][8] Kaupungin asukkaasta käytettiin latinaksi etnonyymiä Antipolitanus.[3] Antipolis kukoisti vielä gallialaisten usurpaattorien Gallian keisarikunnan aikana 200-luvulla.[2]
Nykyinen Antibesin kaupunki on säilyttänyt antiikin aikaisen nimen erityisesti provensaalinkielisessä nimessään Antibol.[3]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaisimmasta arkaaisen kauden kreikkalaiskaupungista ei ole tehty löytöjä.[1] Kaupungin myöhemmistä muureista ja satamarakennelmista on säilynyt joitakin osia. Akropoliin paikalta on löydetty roomalaisaikaisten rakennusten jäänteitä sekä suuria pylväillä varustettuja sisternejä eli vesisäiliöitä. Kukkulalla sijaitsi oletettavasti kaupungin päätemppeli. Kaupungissa oli teatteri, jonka jäänteet purettiin vuonna 1691. Se sijaitsi nykyisen linja-autoaseman paikalla. Amfiteatteri sijaitsi lähellä nykyistä Rue Fersen -katua. Löydöksiin lukeutuu myös roomalaisia kylpylöitä sekä akveduktien osia. Kaupungista on löydetty myös huomattava määrä kreikankielisiä piirtokirjoituksia, enemmän kuin mistään muualta Etelä-Ranskasta.[2]
Nykyisestä Vaugrenieriestä Antipoliin paikasta pohjoiseen on löydetty kreikkalaisen pyhäkön jäänteet sekä roomalaisaikaisia raunioita.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 159. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ANTIPOLIS (Antibes) Alpes-Maritimes, France”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Antipolis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Antipolis Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Antipolis (France) 29 Antibes - Αντίπολις ToposText. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ a b ”16 D2 Antipolis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
- ↑ a b Strabon: Geografika s. 180, 184.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 31.8; Martialis, 13.103.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antipolis Wikimedia Commonsissa
