Aiforia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aiforia Technologies Oyj
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: AIFORIA
Perustettu 2013[1]
Toimitusjohtaja Jukka Tapaninen[1]
Kotipaikka Helsinki[1]
Toimiala Koneiden ja laitteiden tukkukauppa[1]
Liikevaihto 1,868 milj. euroa (2022) [1]
Liikevoitto -10,203 milj. euroa (2022) [1]
Henkilöstö 65 (2022)[1]
Omistaja suurimpia omistajia esimerkiksi Sto-Rahoitus Oy ja Aktia Nordic Micro Cap (2023)[2]
Kotisivu www.aiforia.com

Aiforia Technologies Oyj on suomalainen lääketieteellinen ohjelmistoyritys. Yhtiön kuva-analyysiohjelmiston avulla patologit ja tutkijat voivat tutkia kudos- ja solunäytteistä esimerkiksi syöpätauteja.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fimmic 2013–2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johan Lundin, Mikael Lundin ja Kari Pitkänen perustivat Fimmic-yhtiön vuonna 2013.[4] Yhtiön liikeidea perustui Helsingin yliopistolla tehtyyn innovaatioon,[3] jossa haluttiin digitalisoida ja hallita mikroskooppikuvia, jotka olivat kooltaan gigatavuja.[5] Yliopistolla toimineessa Suomen molekyylilääketieteen instituutissa työskennelleet veljekset Johan ja Mikael Lundin olivat mukana myös Karoliinisen instituutin tutkimusryhmässä, joka kehitti koneälypohjaista diagnostiikkaa.[4] Sarjayrittäjä Kari Pitkänen oli aiemmin mukana perustamassa Finnzymes-yhtiötä, jossa biokemisti Kaisa Helminen työskenteli ennen kuin hänestä tuli Fimmicin toimitusjohtajana.[6]

Vuonna 2015 Fimmic alkoi hyödyntää tekoälymallissaan neuroverkkoja.[4] WebMicroscope-nimisen virtuaalimikroskoopin avulla gigatavujen kokoisia kuvia saattoi siirtää verkossa ja tutkia esimerkiksi kännykällä tai suurella kosketusnäytöllä.[7] Tuote hyödynsi pilvipohjaista ohjelmistoratkaisua.[5] Yhtiöllä oli viisi työntekijää. Lokakuussa se kertoi saaneensa 1,5 miljoonan euron rahoituksen, josta osa saatiin Tekesiltä, osa yksityisiltä sijoittajilta.[8]

Vuonna 2017 yhtiöllä oli 16 työntekijää ja se toimi Helsingissä HUS:n Meilahden sairaalan alueella. WebMicroscopen uudessa versiossa näytteitä alettiin analysoida tekoälyn avulla. Tuotetta käytettiin esimerkiksi syöpätutkimuksessa, lääkkeiden kehityksessä ja lääketieteen opetuksessa. Käyttäjille annettiin mahdollisuus opettaa ohjelmiston tekoälyalgoritmia.[5] Fimmic keräsi yhteensä 6,6 miljoonaa euroa rahoitusta. Päärahoittajana toimi Ascend Capital.[5]

Aiforia 2018–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 yhtiön nimi muutettiin muotoon Aiforia,[4] joka on lyhenne sanoista Artificial Intelligence for Image Analysis.[9]

Yhtiön tuotetta käytettiin ensiksi patologisissa tutkimuksissa.[3]

Jukka Tapaninen aloitti yhtiön toimitusjohtajana vuonna 2020.[2] Aiforia oli hänelle entuudestaan tuttu, sillä hänestä tuli yksi yhtiön enkelisijoittajista vuonna 2015 ja myöhemmin myös hallituksen jäsen.[10]Yhtiön liikevaihto oli 849 000 euroa ja sen nettotulos -3 miljoonaa euroa.[4]

Vuonna 2021 yhtiöllä oli 47 työntekijää, joista 13 oli väitellyt tohtoriksi. Lääketieteellisen tutkinnon oli suorittanut noin 30 työntekijää. Yhtiö oli käyttänyt tuotekehitykseen ja tuotteen kaupallistamiseen yli 10 miljoonaa euroa ja kehittänyt alustalleen yli 400 erilaista tekoälymallia.[4] Aiforia sai tekoälymalleilleen ensimmäiset CE-IVD-merkinnät, joita tarvitaan lääketieteellisten laitteiden hyväksyntään.[3] Yhtiö keräsi 17,5[11] miljoonan euron rahoituskierroksen, jossa oli mukana KKR-rahastoyhtiön omistama syöpädiagnostiikkaan keskittynyt Epredia-yhtiö, Aktia Nordic Micro Cap ja Ascend Capital. Aiforia kertoi esittelevänsä ensimmäiset potilaskäyttöön sertifioidut tekoälymallinsa. Yhtiöllä oli asiakkaina patologeja ja tutkijoita noin sadassa eri sairaalassa, tutkimuslaitoksessa tai lääkeyhtiössä. Sertifioinnin myötä myös muut lääkärit saivat mahdollisuuden Aiforian tuotteen hyödyntämiseen omien hoitopäätöksiensä tueksi.[4] Marraskuussa yhtiö teki puitesopimuksen yhdysvaltalaisen Mayo Clinicin kanssa.[11] Joulukuussa Aiforia listautui Helsingin pörssin First North -listalle. Yhtiön ankkurisijoittajia olivat Aktia Pankin rahastot, Aderno Oy, Dakar Oy, Moomin Characters Oy, Verman, Sto-Rahoitus, Suotuuli, Thomasset, UB Omaisuudenhoito Oy ja osa UB Rahastoyhtiön hallinnoimista rahastoista.[3] Annissa kerättiin noin 29 miljoonaa euroa bruttona.[11] Yhtiön ohjelmistolla oli yli 3000 aktiivista käyttäjää.[3] Vuoden lopussa yhtiöllä oli 38 miljoonan euron rahavarat.[11]

Loppuvuonna 2022 yhtiön tuotteilla oli 5000 käyttäjää.[2]

Huhtikuussa 2023 Aiforia sai 7,5 miljoonan euron rahoituksen tekoälyprojektiinsa Business Finlandilta.[2] Kesällä Aiforia Technologies kertoi olevansa mukana Terveysalan teknologia- ja palveluyhtiö GPI:n johtamassa konsortiossa.[2]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2023 yhtiöllä oli noin sata työntekijää ja toimistot Suomessa ja Yhdysvalloissa. Työntekijöistä yli 30 on väitellyt tohtoriksi.[10] Yhtiön kolme perustajaa omistivat kukin viisi prosenttia osakkeista. Yhteensä osakkeenomistajia oli yli 2200, niistä suurimpia olivat Sto-Rahoitus Oy ja Aktia Nordic Micro Cap.[2] Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi biokemisti Pekka Mattila.[2] [12]

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiforia tarjoaa tuotteitaan SaaS-[5]pilvipalveluna, jolloin asiakas maksaa jokaisesta näytteestä erikseen.[10] Aiforian ohjelmisto hyödyntää tekoälyä, eli konenäköä ja syviä neuroverkkoja[4] ja se pystyy tunnistamaan lääketieteellisistä kudos- ja solunäytteistä viitteet syöpätautiin.[3] Ohjelmisto tekee kvantitatiivista analyysiä, jossa lasketaan kasvainten pinta-alaa ja solujen lukumäärää.[9] Kuvantunnistuksessa analysoitujen terveiden ja sairaiden solujen suhteen avulla voidaan arvioida, onko kasvain pahanlaatuinen.[13] Perinteisesti näytteitä on tutkittu mikroskoopilla[3], jolloin patologi tunnistaa kasvaimet ja laskee yksittäiset solut. Ohjelmisto ei korvaa asiantuntijoita, vaan nopeuttaa heidän työtään ja järjestelee kudosnäytteet niin, että vakavimmat tapaukset käsitellään ensiksi.[14]

Yhtiön tuotteita käyttävät niin patologit kuin tutkijatkin.[3] Aiforian tekoälymalleja voi käyttää esimerkiksi eturauhassyövän, keuhkosyövän ja rintasyövän tunnistamiseen. Teknologia voi nopeuttaa diagnosointia ja nostaa sen laatua.[4]

Tekoälymallit testataan patologien avulla. He merkitsevät lähdeaineistoon löytämänsä epänormaalit solut ja jos algoritmi löytää samat solut, sen toimivuus voidaan todentaa.[4]

Markkinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 yhtiöllä oli asiakkaita yli 50 maassa. Enemmistö asiakkaista oli Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. [15]

Yhtiön asiakkaita:

  • Rochesterissa Minnesotassa sijaitseva Mayo Clinic on yksi Yhdysvaltojen suurimpia sairaaloita[14] ja siellä käsitellään vuosittain noin 2,6 miljoonaa kudosnäytettä. Suomessa käsitellään vuosittain yhteensä noin 1,6 miljoonaa näytettä.[9]
  • Isossa-Britanniassa sijaitseva NHS-sairaalaketjun patologian osastot. Ketjuun kuuluu 25 sairaalaa.[16]
  • Veneton alueen sairaanhoitopiirin patologian laboratoriot Italiassa[17]
  • Suomessa Aiforian ohjelmistoja käytetään osana patologien yliopistokoulutusta.[14] Yhtiön tuotetta käytetään myös Oxfordin yliopistossa ja MIT-yliopistossa.[9]
  • Yhtiö tekee yhteistyötä lääkeyhtiö Orionin kanssa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g Aiforia Technologies Oyj Kauppalehti. 20.2.2024. Viitattu 20.2.2024.
  2. ↑ a b c d e f g h Janne Ilvonen: Suomalainen terveysteknologiafirma Aiforia jatkaa maailmanvalloitustaan ja keskittyy kasvuun – tappiota jo 10 miljoonaa vuodessa Tivi. 17.7.2023. Viitattu 21.2.2024.
  3. ↑ a b c d e f g h i Jukka Lehtinen: Mietitkö rahojesi laittamista Betolarin tai Aiforian antiin? Selvitimme, millaisia sijoituskohteita yhtiöt ovat Talouselämä. 3.12.2021. Viitattu 20.2.2024.
  4. ↑ a b c d e f g h i j Syövät | Suomalaisyhtiö kehitti tekoälyn, joka pystyy diagnosoimaan syövän. Seuraavaksi yritys tähtää alansa suurpeluriksi. Helsingin Sanomat. 3.6.2021. Viitattu 20.2.2024.
  5. ↑ a b c d e Elina Lappalainen: Patologin työtä helpottava tekoälyohjelmisto Fimmic keräsi 5 miljoonan rahoituksen Talouselämä. 1.12.2017. Viitattu 21.2.2024.
  6. ↑ Elina Lappalainen: Sairaanhoidon kulut länsimaissa karkaavat käsistä – Suomessa helpotuksen tuo terveysteknologian nopea kehitys Talouselämä. 21.6.2017. Viitattu 21.2.2024.
  7. ↑ toimitus: Suomalaisyritys siirsi mikroskooppikuvat pilveen Uusiteknologia.fi. 17.12.2015. Viitattu 17.12.2015.
  8. ↑ Elina Lappalainen: Mårten Mickos sijoittajaksi lääketieteelliseen pilvipalvelukehittäjään Talouselämä. 19.10.2015. Viitattu 21.2.2024.
  9. ↑ a b c d Pekka Numminen: Suomalainen tekoäly avustaa patologia – ”nopeuttaa työtä merkittävästi” Tivi. 17.6.2022. Viitattu 21.2.2024.
  10. ↑ a b c Jyri Tuominen: Aiforia sai vauhtia tekoälyhypestä – Uusi sopimus on yhtiön kannalta merkittävä Arvopaperi. 23.7.2023. Viitattu 21.2.2024.
  11. ↑ a b c d Jukka Lehtinen: Aiforian tappiot kasvoivat – Odotukset Mayo Clinic -yhteistyössä Kauppalehti. 3.3.2022. Viitattu 21.2.2024.
  12. ↑ Suomalainen tutkijaryhmä kehittää uudenlaista hoitomuotoa allergioihin – "Vastaavaa lähestymistapaa ei ole kenelläkään muulla" Yle Uutiset. 22.4.2017. Viitattu 21.2.2024.
  13. ↑ Savanna Saarikko: Valtaisa kasvumarkkina: Tämä Helsingin pörssin yhtiö kuuluu tekoälybuumin hyötyjiin Kauppalehti. 11.2.2024. Viitattu 21.2.2024.
  14. ↑ a b c Ulla Ora: Tekoäly mullistaa lääkärin työtä – ”Lopullinen vastuu on patologilla itsellään” Tivi. 21.3.2023. Viitattu 21.2.2024.
  15. ↑ Pietarinen, Harri: Terveys­teknologia­yritys Aiforia aikoo listautua Helsingin pörssiin 30 miljoonan euron annilla Helsingin Sanomat. 5.11.2021. Viitattu 20.2.2024.
  16. ↑ Rosamari Nenonen: Aiforia alkaa toimittaa tekoälyratkaisuja brittisairaaloihin Tivi. 12.2.2023. Viitattu 21.2.2024.
  17. ↑ Jere Mynttinen: Aiforialle merkittävä sopimus italialaisen sairaanhoitopiirin kanssa Kauppalehti. 21.2.2024. Viitattu 21.2.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aiforia&oldid=22223276”