Afrikan aarre
| Afrikan aarre | |
|---|---|
| Beat the Devil | |
 |
|
| Ohjaaja | John Huston |
| Käsikirjoittaja |
|
| Perustuu | James Helvickin romaaniin |
| Tuottaja | John Huston |
| Säveltäjä | Franco Mannino |
| Kuvaaja | Oswald Morris |
| Leikkaaja | Ralph Kemplen |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Britannia |
| Tuotantoyhtiö |
|
| Levittäjä |
British Lion Films Netflix |
| Ensi-ilta | 24. marraskuuta 1953 |
| Kesto | 89 min. |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Afrikan aarre (Beat the Devil) on John Hustonin ohjaama elokuva vuodelta 1953. Sen käsikirjoituksen tekivät Huston ja Truman Capote, ja se perustuu löyhästi brittiläisen toimittajan ja kriitikon Claud Cockburnin samannimiseen romaaniin, jonka tämä kirjoitti salanimellä James Helvick. Huston suunnitteli elokuvasta parodiaa aiemmasta mestariteoksestaan Maltan haukka ja muista lajin elokuvista.
Käsikirjoitusta kehiteltiin päivittäin kuvausten edetessä. Se kertoo vehkeilijä- ja tyhjäntoimittajajoukkion seikkailuista heidän ollessaan menossa esittämään valtausvaatimuksia Keniassa alueelle, jossa on runsas uraaniesiintymä. He odottelevat pienessä italialaissatamassa päästäkseen lähtemään matkaan huono-onnisella hakurahtialuksella, joka on menossa Mombasaan. Tähtinäyttelijöinä elokuvassa ovat Humphrey Bogart, Jennifer Jones, Gina Lollobrigida, Robert Morley, Peter Lorre sekä Bernard Lee, joka myöhemmin nousi maineeseen James Bond -elokuvien "M:nä". Bogartin menetettyä auto-onnettomuudessa hampaitaan osan tämän repliikeistä jälkiäänitti Peter Sellers[1].
Tämä Hustonin teos ei solahda helposti mihinkään valmiiseen luokkaan, sillä sitä on luonnehdittu milloin trilleriksi, komediaksi, draamaksi, rikoselokuvaksi ja romanttiseksi elokuvaksi. Ennen kaikkea se on parodia siitä film noir -tyylistä, jonka uranuurtaja Huston itse oli, ja sellaisena se on myöhemmin saanut kulttiaseman.
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Humphrey Bogart | … | Billy Dannreuther |
| Jennifer Jones | … | Mrs. Gwendolen Chelm |
| Gina Lollobrigida | … | Maria Dannreuther |
| Robert Morley | … | Peterson |
| Peter Lorre | … | Julius O'Hara |
| Edward Underdown | … | Harry Chelm |
| Ivor Barnard | … | Maj. Jack Ross |
| Marco Tulli | … | Ravello |
| Bernard Lee | … | Insp. Jack Clayton |
| Mario Perrone | … | SS Nyangan purseri |
| Giulio Donnini | … | johtaja |
| Saro Urzì | … | SS Nyangan kapteeni |
| Aldo Silvani | … | Charles, ravintolanjohtaja |
| Juan de Landa | … | Hispano-Suiza Driver |
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kriitikkojen vastaanotto ei ollut erityisempi (joskin National Board of Review valitsi sen 1954 kymmenen parhaan joukkoon[2]), ja siihen päättyi Hustonin uran takaa-ajofilmien vaihe. Huonosta kaupallisesta menestyksestä huolimatta elokuva on sittemmin saanut kulttiaseman[3].
Humphrey Bogart ei pitänyt elokuvasta, ehkä siksi, että hän menetti sen rahoittamisessa paljon omia varojaan[4], ja sanoi: "Siitä pitävät vain huijarit." Roger Ebert toteaa, että elokuvaa on luonnehdittu ensimmäiseksi camp-elokuvaksi.[3] Elämäkerrallisissa elokuvissa Kunniaton (2006) ja Capote (2005) Truman Capote, jota niissä esittävät Toby Jones ja Philip Seymour Hoffman, muistelee Afrikan aarteen kuvausaikoja.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 11.4.2010 s. D 13
- ↑ Awards. National Board of Review of Motion Pictures. Arkistoitu 2.2.2004. Viitattu 6.6.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Ebert, Roger: Beat the Devil RogerEbert.com. 26.11.2000. Viitattu 6.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Beat the Devil (1954) AllMoviessa. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Beat the Devil (1953) - A Weekend with Humphrey and Huston Senate Theater. 28.2.2020. Viitattu 6.6.2022. (englanniksi)
- Wakefield, Thirza: Beat the Devil: 'It was a hell of a lark doing it' The Guardian. 24.9.2014. Viitattu 6.6.2022. (englanniksi)
- Beat the Devil (1953) FilmFanatic.org. 21.6.2021. Viitattu 6.6.2022. (englanniksi)