Abu Hassan

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Carl Maria von Weberin oopperaa. Abu Hassan on myös Arthur Ekströmin käyttämä kirjailijanimi.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.

Abu Hassan on Carl Maria von Weberin säveltämä ooppera, jonka libreton kirjoitti Franz Hiemer ja joka perustuu erääseen Tuhannen ja yhden yön tarinoiden kertomukseen. Ooppera sävellettiin elokuun 11. päivän 1810 ja tammikuun 12. päivän 1811 välisenä aikana, ja siihen sisältyy myös resitatiiveja ja vuoropuheluja.

Esityshistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abu Hassan esitettiin ensimmäisen kerran Münchenin Cuvilliés-teatterissa 4. kesäkuuta 1811 Peter Winterin johtamana. Lontoossa se esitettiin englanniksi Theatre Royalissa Drury Lanella vuonna 1835 ja italiaksi Drury Lanella 12. toukokuuta 1870 samaan aikaan Mozartin L'oca del Cairon kanssa. Libreton käänsi englanniksi Marchesi, resitatiivimuotoiset vuoropuhelut Arditi.

Abu Hassan ei nykyään kuulu ooperoissa yleisimmin esitettävään ohjelmistoon. Sen alkusoitto on kuitenkin hyvin tunnettu ja on erillisenä äänitetty monta kertaa.

Roolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooli Ääniala Esittäjä kantaesityksessä 4.6.1811
Abu Hassan, kalifin juomanlaskija tenori Georg Mittermaier
Fatime, hänen vaimonsa sopraano Josefa Flerk
Omar, a money-lender basso Aloys Muck
Kalifi puheosa
Zobeide, kalifin vaimo puheosa

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abu Hassan, Bagdadin kalifin suosikko, on pahoin velkaantunut. Säästyäkseen vararikolta hän lähettää vaimonsa Fatiman kalifin vaimon, Zobeiden puheille, jotta tämä väittäisi Hassanin kuolleen, mistä Fatima saa palkkiokseen 50 kultarahaa ja brokadin. Kun Fatima on lähtenyt, velkojat tulevat Abu Hassanin taloon perimään saataviaan. Omar, velkojista rikkain, saadaan harhautetuksi uskomaan, että Fatima olisi rakastunut häneen, ja niinpä hän lupautuu maksamaan kaikkien muiden velkojien saatavat.

Fatima palaa Zobeidelta saamansa lahjat mukanaan. Abu Hassan itse lähtee nyt kalifin luo kertoakseen samoin vaimostaan ja saadakseen kalifilta rahaa. Kun hän on poistunut, Omar tulee takaisin ja pyytää Fatimalta suudelmaa, mutta silloin Abu Hassan palaa. Omar piiloutuu sivuhuoneeseen, ja mies ja vaimo iloitsevat siitä, että hän pelkää paljastuvansa.

Paikalle saapuu Mesrur, kalifin sanansaattaja, tarkistamaan, onko Fatima todella kuollut. Sekä kalifi että hänen vaimonsa haluavat tietää, kuka oli kuollut, ja jos molemmat olivat kuolleet, kumpi ensin. Mesrur näkee Fatiman makaavan leposohvalla ja hänen miehensä hädissään vierellä, ja niinpä hän kiiruhtaa kertomaan näkemästään kalifille. Heti kun hän on poistunut, Zobeiden lastenhoitaja saapuu suorittamaan saman tehtävän. Tällä kertaa Hassan teeskentelee olevansa kuollut, ja Fatima itkee ja valittaa.

Asia ilmoitetaan kalifille ja hänen vaimollaan. Hassan ja Fatima heittäytyvät leposohvalle, menevät peitteen alle ja tekeytyvät kuolleiksi. Kalifi lupaa 1000 kultarahaa kenelle tahansa, joka kertoo, kumpi oli kuollut ensin. Hassan polvistuu kalifin eteen sanoen: "Se olin minä - minä kuolin ensin." Hän esittää anteeksipyynnön, mutta pyytää myös kultaa. Fatima tekee samoin, ja kalifi antaa molemmille anteeksi. Omar, joka oli maksanut Hassanin velat siinä toivossa, että voittaisi Fatiman sydämen, häädetään paikalta ja joutuu häpeään.

Äänitteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oopperan äänitti vuonna 2003 Capella Coloniensis Bruno Weilin johdolla.[1]: Muita äänitteitä ovat tehneet Wolfgang Sawallisch, Leopold Ludwig, Heinz Rögner, Gustav Kuhn ja Gennady Rozhdestvensky, viimeksi mainittu venäjäksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Capella Coloniensis Tonträger (saksaa, viitattu 6.9.2012}}

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]