ACC-syntaasi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Malli tarhaomenapuun ACC-syntaasin rakenteesta sitoutuneena pyridoksaalifosfaattiin

ACC-syntaasi eli 1-aminosyklopropaani-1-karboksylaattisyntaasi on entsyymi, joka katalysoi 1-aminosyklopropaani-1-karboksyylihapon muodostumista S-adenosyylimetioniinista. Lisäksi reaktiossa muodostuu metyylitioadenosiinia. ACC-syntaasi on kasveille ainutlaatuinen entsyymi ja osallistuu muun muassa hedelmiä kypsyttävän eteenin biosynteesiin kasveissa. ACC-syntaasin EC-numero on EC 4.4.1.14.[1][2]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakenteeltaan ACC-syntaasi on monomeeri tai dimeeri. Dimeeri koostuu kooltaan isommasta ja pienemmästä alayksiköstä. Dimeerin molekyylimassa on tyypillisesti noin 100 kDa.[1] Entsyymi tarvitsee koentsyymikseen pyridoksaalifosfaatin, joka dimeerien tapauksessa sitoutuu alayksiköiden väliin muodostuvaan rakoon. Entsyymin katalysoiman reaktion mekanismin ensimmäisessä vaiheessa muodostuu ACC-syntaasin aktiivisen kohdan lysiiniaminohapon ja pyridoksaalifosfaatin välille aldimiini eli niin kutsuttu Schiffin emäs. Seuraavassa vaiheessa S-adenosyylimetioniini korvaa lysiinin ja aldimiini muodostuu sen ja pyridoksaalifosfaatin välille. Seuraavassa vaiheessa lysiiniaminohappo deprotonoi muodostuneen välivaiheen ja muodostuu uusi kinoidirakenteinen välivaihe. Tästä välivaiheesa eliminoituu metyylitioadenosiinia ja muodostuu 1-aminosyklopropaani-1-karboksyylihapon ja pyridoksaalifosfaatin välinen aldimiini, josta 1-aminosyklopropaani-1-karboksyylihappo irtoaa, kun entsyymin lysiiniaminohappo korvaa sen. Entsyymin aktiivisessa kohdassa on myös tyrosiiniaminohappo, joka voi osallistua reaktioon stabiloimalla tiometyyliadenosiinin eliminoitumisen jälkeisiä välivaiheita.[2][3]

ACC-syntaasin inhibiittorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ACC-syntaasin inhibiittoreita voidaan käyttää parantamaan muun muassa leikkokukkien kestoa, pidentämään sadonkorjuukauden pituutta omenaviljelmillä ja parantamaan herkkien hedelmien kuljetuksenkestoa. Entsyymin inhibiittoreihin kuuluvat muun muassa 1-aminosyklopropaani-1-karboksyylihapon rakenteelliset analogit kuten vinyyliglysiini ja aviglysiini, jotka muodostavat stabiilin aldimiinin pyridoksaalifosfaatin kanssa ja inaktivoivat siten entsyymin sen. Tämän lisäksi entsyymiä inhiboi myös sinefungiini. Kaupallisesti tärkein ACC-syntaasin inhibiittori on aviglysiini.[3][4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b EC 4.4.1.14 - 1-aminocyclopropane-1-carboxylate synthase Brenda. Viitattu 25.1.2017. (englanniksi)
  2. a b Daniel L. Purich, R. Donald Allison: The Enzyme Reference, s. 71-72. Academic Press, 2003. ISBN 9780080550817. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 25.1.2017). (englanniksi)
  3. a b Lew Mander, Hing-Wen Liu: Comprehensive Natural Products II, s. 92-98. Academic Press, 2010. ISBN 9780080453811. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 25.1.2017). (englanniksi)
  4. Horace G. Cutler & Stephen J. Cutler: Growth Regulators, Plant, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2004. Viitattu 25.1.2017
  5. Wilhelm Rademacher & Lutz Brahm: Plant Growth Regulators, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2010. Viitattu 25.1.2017