A. L. Hintikka
Antti Leopold Hintikka, sukunimi vuoteen 1906 Hindikka, käytti kirjailijanimeä Johannes Rautakoura (15. marraskuuta 1891 Joensuu – 15. huhtikuuta 1968 Joensuu) oli Joensuussa ilmestyvän Karjalainen-lehden päätoimittaja ja kirjailija.
Hintikan vanhemmat olivat nahkurimestari Antti Hintikka ja Hilda Maria Tiihonen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1914 Joensuun lyseosta ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1919. Hintikka oli Karjalaisen toimitussihteerinä 1918–1919 ja päätoimittajana 1919–1934, mutta alennettiin 1930-luvun alun kriiseissä ja toimi sen jälkeen toimitussihteerinä[1] ja toimittajana 1934-54. Hän kirjoitti myös pakinoita Karjalaiseen nimimerkillä ”Saximies”.
Hintikka oli Pohjois-Karjalan kansallisliiton sihteeri ja piirisihteeri 1920–1934 sekä Pohjois-Karjalan matkailijayhdistyksen puheenjohtaja tai sihteeri vuosina 1922–1948 ja yhdistyksen puheenjohtaja 1941–1948. Kokoomusta edustanut Hintikka oli Joensuun kaupunginvaltuuston jäsen 1946–1947. Hän oli Pohjois-Karjalan sanomalehtimiesyhdistyksen perustajajäsen.[2]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Piirteitä Suomen kaupunkien hallinnosta keskiajalla. Helsingin yliopisto.
- Ikuisen kaupungin vaikutelmien vallassa : matkahavaintoja Italiasta, Skandinaaviasta ja kotimaasta sekä kirjoitelmat : Oliko Nostrademus profeetta? : suomalainen yritys Amurinmaan asuttamiseksi, Minkälainen on maailmankaikkeus? : ja Mitä opetti Marcus Aurelius?. Pohjois-Karjalan kirjapaino, Joensuu 1928
- Nuori Pohjois-Karjala : maakunnalliselle nuorisotyölle omistettu juhlajulkaisu Pohjois-Karjalan nuorisoseuran maakuntajuhliin Niittylahdessa 30.6.-1.7.1934 ; toim. A. L. Hintikka, Sanfrid Mäkelä ja Matti Turunen. Joensuu 1934
- Vähittäiskauppiaitten Pohjois-Karjalan piiriliiton 20-vuotiskertomus. Vähittäiskauppiaitten Pohjois-Karjalan piiriliitto, Joensuu 1938
- Joensuun liikeväki r.y:n historiikkia vuosilta 1894-1944. Joensuun liikeväki, Joensuu 1944
- Marttatyötä Pohjois-Karjalassa vuosina 1899-1947 : piirteitä Pohjois-Karjalan marttapiiriliiton 40-vuotistoiminnasta ja vuosikertomus vuodelta 1946. Joensuu 1947
- Joensuun eläinsuojeluyhdistys r.y. vuonna 1899-1949 : muutamia piirteitä työsaralta ja työntekijöistä. Joensuun eläinsuojeluyhdistys, Joensuu 1949
- Joensuun säästöpankki 1852-1952. Joensuun säästöpankki 1952
- Joensuussa julistetut käsityöläismestarit 2.5.1870-20.2.1952. Joensuun käsityö- ja tehdasyhdistyksen julkaisuja 6. Joensuu 1952
- Pielisjärven historia, osa 1, kirjoittajat A. S. Kilpeläinen, A. L. Hintikka ja V. A. Saloheimo. Pielisjärven seurakunta - Pielisjärven kunta - Lieksan kauppala - Pielisjärven manttaalikunta, Kuopio 1954
Nimimerkillä Johannes Rautakoura:
- Tsaari Kyrilin sotaretki Karjalaan: Historiallinen kertomus Karjalan vapautumisesta v. 1943. Joensuu: tekijä, 1930.
- Lähestyykö helakanpunaisen pedon kohtalon hetki: Onko Neuvosto-Venäjä (SSSR) Johanneksen ilmestyskirjassa ennustettu ”Toinen peto”?. 2. lisätty painos (1. painos 1931). Joensuu: tekijä, 1931.
- Taistelu maailmanherruudesta vuosina 1935 - 1950. Tekijä, Joensuu 1934
- Kolme talonpoikaispäällikköä : romaani pikkuvihan ajoilta Pohjois-Karjalasta. Pohjois-Karjalan kirjapaino, Joensuu 1941
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuka kukin on 1954 (Projekt Runeberg)
- Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Pohjoiskarjalaisten kirjailijoiden matrikkeli (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Keijo Lehto, Aatteista arkeen, väitöskirja, s. 233
- ↑ Väisänen, Ritva: Lyyriukko ja toimittaja Antti Leopold Hintikka. Karjalainen, 2.10.2004, s. 36.
| ||||||||||
