Douglas A-3 Skywarrior
|
|
|
|---|---|
 A-3D USS Franklin D. Rooseveltin kannella 1957-58. |
|
| Tyyppi | pommikone |
.jpg)
Douglas A-3 Skywarrior oli Yhdysvaltain laivaston käyttämä monitoiminen ja strategisesti käytettävä, ydinpommituksiin kykenevä pommikone. Vuonna 1952 ensilentonsa lentänyt Skywarrior otettiin palveluskäyttöön vuonna 1956. Tuotanto ajoittui vuosiin 1956–1961. Palveluksesta konetyyppi poistettiin kokonaan vasta vuonna 1991. Skywarrior tunnettiin liikanimillä "Whale", sekä "Heavy" - että "All three dead" - väännöksenä "A3D:sta". Koneessa oli kolmihenkinen miehistö. Konetta käytettiin ainakin toistakymmentä vuotta myöskin Yhdysvaltain ilmavoimien palveluksessa, edelleenkehiteltynä versiona ja tyyppinimellä B-66 Destroyer. Ilmavoimien tiedusteluversio tunnettiin RB-66:na.
Kehitysversioiden tärkeimmät erot olivat suihkumoottorin ja hätäpoistumiseen liittyneiden järjestelyiden suhteen. B-66 oli varusteltu heittoistuimilla.
Lentokoneen rakenne oli ylätaso, kaksi suihkumoottoria siipiin ripustettuna, sivuvakaaja korkealla pyrstössä rungon yllä. Sekä peräsin että siivet olivat taittuvat, jotta konetta pystyttiin siirtämään lentokonehisseissä ja säilyttämään lentotukialuksen hangaareissa. A-3 Skywarrior oli laivaston siihen astisista sotilaslentokoneista raskain, sillä sen maksimi lentoonlähtöpaino oli peräti 37 200 kg.
Pitkä ilmatankkauspuomi keulassa ja erityinen pakoluukku lentokoneen pohjassa (hätäpoistumista varten) kuuluivat kauko-ohjatun pyrstöaseistuksen ohella koneen erikoisuuksiin. A-3 Skywarriorin suunnitteli Douglasin sotilaskoneitten pääsuunnittelija Ed Heinemann.
A3:sta tehtiin useita koneversioita eri käyttötarkoituksiin. Se palveli ilmatankkerina, säähavaintokoneena, valokuvaus- ja tiedustelutehtävissä sekä henkilöston lentokuljetuksissa (koneeseen mahtui 3 henkilöä). Niinikään ns. ELSO-koneena tyyppi oli palvellut. Näissä malleissa laitteisto oli koneen perään asennettuna, ja se korvasi miehittämättömän taka-ampumon. Monista koneista taaksepäin ampuva tykkiaseistus poistettiin.
Koneessa oli tutkaohjattava taaksepäin ampuva tykkiaseistus, johon kuului 2x20 mm tykkiä. Pommikuormaa A-3 Skywarrior kykeni kuljettamaan 5 443 kg sisäpuolisissa pommisäiliössä. Huippunopeus oli 980 km/h, matkanopeus 840 km/h ja lakikorkeus 12 500 m (41 000 jalkaa). Toimintamatka oli 2 130 km. Koneen suihkumoottorit olivat Pratt & Whitney J57 turbojet -tyyppisiä, ja niitä oli kaksi siipiripustuksiin asennettuna.
Vastaavia verrattavia muita sotilaslentokoneita [muokkaa]
- Sud Aviation Vautour II
- English Electric (Martin B-57) Canberra
- Blackburn Buccaneer
- Avro Canada CF-100 Canuck
- Jakovlev Jak-28 "Brewer"
- Iljushin Il-28 "Beagle" (Suomessa "Nikita")
- North American/Rockwell A-5 (alk. A-3J) Vigilante
- Republic F-105 Thunderchief
Lähteet [muokkaa]
- Sharpe, Michael: Attack and interceptor jets, Grange Books, Lontoo Englanti, 2002 (s. 96) ISBN 1-84013-335-X
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Hallen Hävittäjäsivut: Douglas A-3 Skywarrior/B-66 Destroyer http://www.netti.fi/~halle/planes/usa/b-66.htm
- http://www.aero-web.org/specs/douglas/a-3a.htm (englanniksi)
- http://www.a3skywarrior.com/ (englanniksi)
