9 Metis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
9 Metis
VLT/SPHERE:n kuva Metiksestä
VLT/SPHERE:n kuva Metiksestä
Löytäminen
Löytäjät A. Graham
Löytöaika 25. huhtikuuta 1848
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta 2,39 AU
Pienin etäisyys Auringosta 2,09 AU
Suurin etäisyys Auringosta 2,68 AU
Eksentrisyys 0,122
Kiertoaika Auringon ympäri 1346 päivää
3,69 vuotta
Inklinaatio 5,57°
Fyysiset ominaisuudet
Läpimitta 190 km
Pyörähdysaika 5,08 h
Absoluuttinen kirkkaus 6,28
Albedo 0,118
Asteroidiluokka S

9 Metis (symboli: ) on suurehko pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä. Rataelementtiensä mukaan se luetaan päävyöhykkeen asteroideihin. Metisin löysi A. Graham vuonna 1848. Asteroidi sai nimensä kreikkalaisen mytologian Metis-titaanin mukaan.

Metisin ja toisen pääasteroidivyöhykkeen asteroidin nimeltä Amalthea on spektrofotometristen tutkimusten avulla huomattu olevan samaa alkuperää. Niiden uskotaan olevan jäänteitä pikkuplaneettaryhmästä, jonka pienemmät jäsenet ovat hävinneet ajan kuluessa. Ryhmän hajotessaan muodostaneen pikkuplaneetan arvioidaan olleen läpimitaltaan 300-600 kilometriä. Metis-asteroidia ei pidä sekoittaa saman nimiseen Jupiterin kuuhun.

Metis oli yksi monista 1850-luvun tuntumassa löytyneistä asteroideista. Ensimmäisinä löytyneitä asteroideja oli pidetty planeettoina, mutta kun yhä uusia rupesi löytymään vuodesta 1845 (Astraea löytyi kyseisenä vuonna) lähtien kiihtyvällä tahdilla, niin ne menettivät pian asemansa.

Ensimmäiset 10 löydettyä asteroidia (oranssilla) verrattuna Kuuhun (harmaalla). Metis on numero yhdeksän.
Metisin rata (sinisellä) verrattuna sisimpien planeettojen ratoihin (punaisella). Uloin kuvan planeetoista on Jupiter


Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.