Ero sivun ”Kalju” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee hiuksetonta päälakea. Katso [[Kalju (täsmennyssivu)|täsmennyssivu]] muista merkityksistä.}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee hiuksetonta päälakea. Katso [[Kalju (täsmennyssivu)|täsmennyssivu]] muista merkityksistä.}}
[[Tiedosto:Uudenvuodenpuhe 1959.jpg|250px|thumb|Presidentti [[Urho Kekkonen]] pitämässä uudenvuodenpuhetta 1. tammikuuta 1959.]]
[[Tiedosto:Uudenvuodenpuhe 1959.jpg|250px|thumb|Presidentti [[Urho Kekkonen]] pitämässä uudenvuodenpuhetta 1. tammikuuta 1959.]]
'''Kalju''' on [[ihminen|ihmisen]] päälaki tai suuri päälaen osa, jossa ei ole [[hius|hiuksia]]. Suomen [[Yleiskieli|yleiskielessä]] substantiivi tai adjektiivi ''kalju'' voi viitata sekä kaljuuntuneeseen että päänsä paljaaksi eli kaljuksi ajelleeseen henkilöön<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kalju|nimeke=Kielitoimiston sanakirja|julkaisu=www.kielitoimistonsanakirja.fi|viitattu=2020-05-13}}</ref>. Tahaton kaljuus johtuu epätavallisen runsaasta hiustenlähdöstä, jota kutsutaan [[Alopecia|alopeciaksi]]. Alopecia voi johtua perintötekijöistä, voimakkaasta lääkityksestä tai sairaudesta.
'''Kalju''' on [[ihminen|ihmisen]] päälaki tai suuri päälaen osa, jossa ei ole [[hius|hiuksia]]. Suomen [[Yleiskieli|yleiskielessä]] substantiivi tai adjektiivi ''kalju'' voi viitata sekä kaljuuntuneeseen että päänsä paljaaksi eli kaljuksi ajelleeseen henkilöön<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kalju|nimeke=Kielitoimiston sanakirja|julkaisu=www.kielitoimistonsanakirja.fi|viitattu=2020-05-13}}</ref>. Tahaton kaljuus johtuu epätavallisen runsaasta hiustenlähdöstä, jota kutsutaan [[Alopecia|alopeciaksi]]. Alopecia voi johtua esimerkiksi perintötekijöistä, sairaudesta, lääkityksestä, ehkäisypillereistä, synnytyksestä tai sädehoitosta<ref name=":03">{{Lehtiviite|Tekijä=Jay C. Vary|Otsikko=Selected Disorders of Skin Appendages--Acne, Alopecia, Hyperhidrosis|Julkaisu=The Medical Clinics of North America|Ajankohta=marraskuu 2015|Vuosikerta=99|Numero=6|Sivut=1195–1211|Pmid=26476248|Doi=10.1016/j.mcna.2015.07.003|Issn=1557-9859|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0025712515001200}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Rajani Nalluri, Matthew Harries|Otsikko=Alopecia in general medicine|Julkaisu=Clinical Medicine|Ajankohta=helmikuu 2016|Vuosikerta=16|Numero=1|Sivut=74–78|Pmid=26833522|Doi=10.7861/clinmedicine.16-1-74|Issn=1473-4893|www=http://www.clinmed.rcpjournal.org/content/16/1/74}}</ref>. Hiusten irtoaminen naiden syiden vuoksi tapahtuu usein vasta muutaman kuukauden kuluttua lääkitysmuutoksesta tai elimistöä kuormittavasta tapahtumasta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://klinik.fi/terveysinfo/hiustenlahto|nimeke=Hiustenlähtö|tekijä=klinik.fi|julkaisu=klinik.fi|viitattu=2022-05-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.


== Yleisyys ==
Kaljuuntuminen eli hiusten lähtö on miehillä paljon yleisempää kuin naisilla. Erityisen tyypillistä se on eurooppalaista syntyperää oleville miehille.
Noin puolet 50-vuotiaista miehistä kokee kaljuuntumista ja 80 prosenttia 80--vuotiaista<ref name=":3">{{Lehtiviite|Tekijä=Francesca Lolli, Francesco Pallotti, Alfredo Rossi, Maria C. Fortuna, Gemma Caro, Andrea Lenzi|Otsikko=Androgenetic alopecia: a review|Julkaisu=Endocrine|Ajankohta=heinäkuu 2017|Vuosikerta=57|Numero=1|Sivut=9–17|Pmid=28349362|Doi=10.1007/s12020-017-1280-y|Issn=1559-0100}}</ref>. 30-vuotiaista naisista noin 12 prosenttia potee naistyyppistä kaljuuntumista eli hiusten tasaista harvenemista ja 30–40 prosenttia 60–69-vuotiaista<ref name=":6">{{Lehtiviite|Tekijä=Ingrid Herskovitz, Antonella Tosti|Otsikko=Female Pattern Hair Loss|Julkaisu=International Journal of Endocrinology and Metabolism|Ajankohta=2013-10-21|Vuosikerta=11|Numero=4|Pmid=24719635|Doi=10.5812/ijem.9860|Issn=1726-913X|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3968982/}}</ref>. Pälvikalju-nimistä autoimmuunisairautta potee noin 2 prosenttia ihmisistä jossain elämänsä vaiheessa.<ref name=":02">{{Lehtiviite|Tekijä=Jay C. Vary|Otsikko=Selected Disorders of Skin Appendages--Acne, Alopecia, Hyperhidrosis|Julkaisu=The Medical Clinics of North America|Ajankohta=marraskuu 2015|Vuosikerta=99|Numero=6|Sivut=1195–1211|Pmid=26476248|Doi=10.1016/j.mcna.2015.07.003|Issn=1557-9859|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0025712515001200}}</ref> Kaljuuntuminen on erityisen tyypillistä eurooppalaista syntyperää oleville miehille.


==Hiustenlähtösairaudet==
==Hiustenlähtösairaudet==

Versio 5. toukokuuta 2022 kello 17.53

Tämä artikkeli käsittelee hiuksetonta päälakea. Katso täsmennyssivu muista merkityksistä.
Presidentti Urho Kekkonen pitämässä uudenvuodenpuhetta 1. tammikuuta 1959.

Kalju on ihmisen päälaki tai suuri päälaen osa, jossa ei ole hiuksia. Suomen yleiskielessä substantiivi tai adjektiivi kalju voi viitata sekä kaljuuntuneeseen että päänsä paljaaksi eli kaljuksi ajelleeseen henkilöön[1]. Tahaton kaljuus johtuu epätavallisen runsaasta hiustenlähdöstä, jota kutsutaan alopeciaksi. Alopecia voi johtua esimerkiksi perintötekijöistä, sairaudesta, lääkityksestä, ehkäisypillereistä, synnytyksestä tai sädehoitosta[2][3]. Hiusten irtoaminen naiden syiden vuoksi tapahtuu usein vasta muutaman kuukauden kuluttua lääkitysmuutoksesta tai elimistöä kuormittavasta tapahtumasta[4].

Yleisyys

Noin puolet 50-vuotiaista miehistä kokee kaljuuntumista ja 80 prosenttia 80--vuotiaista[5]. 30-vuotiaista naisista noin 12 prosenttia potee naistyyppistä kaljuuntumista eli hiusten tasaista harvenemista ja 30–40 prosenttia 60–69-vuotiaista[6]. Pälvikalju-nimistä autoimmuunisairautta potee noin 2 prosenttia ihmisistä jossain elämänsä vaiheessa.[7] Kaljuuntuminen on erityisen tyypillistä eurooppalaista syntyperää oleville miehille.

Hiustenlähtösairaudet

Miehillä kaljuuntuminen alkaa tyypillisesti "hiusrajan pakenemisena" ohimoilta.[8]
Pääartikkeli: Alopecia

Hiustenlähdön ja kaljuuntumisen psykologiset seuraukset

Hiustenlähdön ja kaljuuntumisen psykologisten seurausten on havaittu vaihtelevan laajasti.[9][10] Jotkut hyväksyvät kaljuuntumisen aiheuttaman muutoksen hyvin ilman psykologisia oireita, toisilla puolestaan psykologiset seuraukset ovat pahimmillaan vakavia ja voivat ilmetä esimerkiksi ahdistuksena, masennuksena, aggressiivisuutena, uupuneisuutena, itsetunnon huononemisena, sosiaalisena eristäytymisenä ja itsemurha-ajatuksina[11].

Syövän hoidossa käytetyn kemoterapian aiheuttama hiustenlähtö voi olla erityisesti naispotilaille hyvin raskas psykologinen taakka. Jo pelkkä tieto mahdollisesta hiusten menettämisestä kemoterapiassa voi aiheuttaa huomattavaa ahdistuneisuutta ja stressiä.[11]

Hiustenlähdön hoitomuodot ja kosmeettiset avut

Hiustenlähtöä voivat aiheuttaa useat erilaiset sairaudet, joten hoitoja on useita. Esimerkiksi miestyyppistä kaljuuntumista hoidetaan minoksidiilillä ja finasteridillä.lähde?

Hiustenlähtöä voidaan joissain tapauksissa korjata kirurgisesti hiussiirteillä. Kaljuutta voidaan myös peittää peruukein tai eri hiustyylein, kuten kampaamalla jäljellä olevat hiukset peittämään kalju kohta.lähde?

Toisenlainen ratkaisu kaljuuntumiseen voi olla hiusten ajeleminen kokonaan pois. Jotkut hiustenlähdöstä kärsineet saattavat pitää hiusten ajelua pois puhdistavana ja vapauttavana kokemuksena.[12]

Kaljun sosiaalinen merkitys

Kalju nainen.

Kaljua voidaan pitää myös eräänä hiustyylinä. Suomessa kaljusta muodostui eäänlaiseksi tavaramerkiksi esimerkiksi presidentti Urho Kekkoselle, muusikko Juice Leskiselle[13] ja kirjailija-ohjaaja Jouko Turkalle[14].

Skinheadeille ajeltu pää on keskeinen tunnusmerkki, ja erityisesti aiempina vuosikymmeninä täysin kaljuksi ajeltu pää valkoihoisilla yhdistettiinkin hyvin laajasti skinheadeihin ja uusnatseihin[15]. Varsinkin 1990-luvulta lähtien esimerkiksi Zinédine Zidanen ja Dwayne Johnsonin kaltaisten julkisuuden henkilöiden on katsottu tehneen kaljuksi ajellusta päästä sosiaalisesti hyväksytymmän länsimaissa[16].

Kaljulla voi olla myös uskonnollinen merkitys. Esimerkiksi joissain kristillisissä kirkkokunnissa harjoitettu tonsuuri eli munkkien pään ajeleminen kaljuksi merkitsee puhdistumisriittiä, siirtymistä maallisesta elämästä henkiseen elämään[17].

BDSM-kulttuurissa alistetun osapuolen eli subin pään ajelu kaljuksi voi olla eräs alistamisen muoto.

Kalju naisilla

Naisilla kaljuuntuminen on edelleen hyvin laajasti tabu. Kaljuja naisia ei juurikaan esiinny valtavirtamediassa.[18] Silti ainakin Yhdysvalloissa arviolta 50 prosenttia naisista kokee jossain vaiheessa elämäänsä havaittavaa hiustenlähtöä. Hiustenlähtö on erityisen yleistä yli 40-vuotiailla, vastikään synnyttäneillä, syöpähoidoissa tai muunlaisissa lääketieteellisissä hoidoissa olleilla sekä esimerkiksi tiukkoja poninhäntiä tai voimakkaita hiustuotteita käyttävillä.[19]

Lähteet

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 13.5.2020.
  2. ↑ Jay C. Vary: Selected Disorders of Skin Appendages--Acne, Alopecia, Hyperhidrosis. The Medical Clinics of North America, marraskuu 2015, 99. vsk, nro 6, s. 1195–1211. PubMed:26476248. doi:10.1016/j.mcna.2015.07.003. ISSN 1557-9859. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ Rajani Nalluri, Matthew Harries: Alopecia in general medicine. Clinical Medicine, helmikuu 2016, 16. vsk, nro 1, s. 74–78. PubMed:26833522. doi:10.7861/clinmedicine.16-1-74. ISSN 1473-4893. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ klinik.fi: Hiustenlähtö klinik.fi. Viitattu 5.5.2022.
  5. ↑ Francesca Lolli, Francesco Pallotti, Alfredo Rossi, Maria C. Fortuna, Gemma Caro, Andrea Lenzi: Androgenetic alopecia: a review. Endocrine, heinäkuu 2017, 57. vsk, nro 1, s. 9–17. PubMed:28349362. doi:10.1007/s12020-017-1280-y. ISSN 1559-0100.
  6. ↑ Ingrid Herskovitz, Antonella Tosti: Female Pattern Hair Loss. International Journal of Endocrinology and Metabolism, 21.10.2013, 11. vsk, nro 4. PubMed:24719635. doi:10.5812/ijem.9860. ISSN 1726-913X. Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ Jay C. Vary: Selected Disorders of Skin Appendages--Acne, Alopecia, Hyperhidrosis. The Medical Clinics of North America, marraskuu 2015, 99. vsk, nro 6, s. 1195–1211. PubMed:26476248. doi:10.1016/j.mcna.2015.07.003. ISSN 1557-9859. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ "Avolava" on alle 30-vuotiaan miehen painajainen – ei hätää, sillä näin kaljuuntuvaa päätä voi hoitaa Yle Uutiset. Viitattu 13.5.2020.
  9. ↑ Jan Passchier, Jeroen Erdman, Fatima Hammiche, Ruud A. M. Erdman: Androgenetic alopecia: stress of discovery. Psychological Reports, February 2006, nro 1, s. 226–228. PubMed:16673981. doi:10.2466/pr0.98.1.226-228. ISSN 0033-2941. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ F. Poot: [Psychological consequences of chronic hair diseases]. Revue Medicale De Bruxelles, September 2004, nro 4, s. A286–288. PubMed:15516058. ISSN 0035-3639. Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ a b Hilal Gokalp: Psychosocial Aspects of Hair Loss. Hair and Scalp Disorders, 3.5.2017. doi:10.5772/66156. Artikkelin verkkoversio. en
  12. ↑ Esa otti halvan pillerin ja tuhosi seksielämänsä – 500 suomalaismiestä kertoi HS:lle kaljuuntumisen seurauksista Helsingin Sanomat. 10.1.2020. Viitattu 13.5.2020.
  13. ↑ Juice Leskinen: Kansallisrunoilija City. Viitattu 13.5.2020.
  14. ↑ Turkka oli veijari, ärsyttäjä, nero ja voimamies Lapinkansa.fi. Viitattu 13.5.2020.
  15. ↑ Why the skinhead look has been widely misunderstood Dazed. 14.5.2019. Viitattu 13.5.2020. (englanniksi)
  16. ↑ Leo Benedictus: The 10 rules for bald men – including David Cameron The Guardian. 12.2.2013. Viitattu 13.5.2020. (englanniksi)
  17. ↑ Miksi munkit ovat kaljuja? historianet.fi. Viitattu 13.5.2020.
  18. ↑ Women Open Up About Hair Loss And The Stigma They've Faced HuffPost. 17.3.2020. Viitattu 13.5.2020. (englanniksi)
  19. ↑ Hair Loss in Women: Causes, Types, Diagnosis & Treatments Cleveland Clinic. Viitattu 13.5.2020.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalju.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kalju&oldid=20463331”