Ero sivun ”Aseväkivalta Ruotsissa” versioiden välillä
Uusi artikkeli käännettynä englanninkielisestä artikkelista |
(ei mitään eroa)
|
Versio 22. syyskuuta 2021 kello 17.03
Aseväkivalta Ruotsissa (ruots. skjutningar tai gängskjutningar) on lisääntynyt jyrkästi 15–29 -vuotiaiden miesten keskuudessa kahden vuosikymmenen aikana ennen vuotta 2018 ja aseväkivallan suhteellinen osuus on suurempi kuin Länsi-Euroopan maissa.[1]
Aseväkivalta alkoi lisääntyä 2000-luvun puolivälissä ja lisääntyi nopeammin vuodesta 2013 lähtien. Tämä erottaa Ruotsin useimmista muista Euroopan maista, joissa asemurhat ovat vähentyneet. Ruotsin kansallinen rikostentorjuntaneuvosto ei vuoden 2021 raportissaan analysoinut ilmiön syitä Ruotsissa. Suurin osa kasvusta liittyy jengiväkivaltaan Ruotsin ongelmallisiksi luokitetuilla asuma-alueilla, joilla on muuta maata korkeampi rikollisuusaste.[2]
Kehitys
| Vuotuinen aseväkivalta Ruotsissa 2006–2017 | |
| Lähde: Ruotsin poliisi[3][4] | |
| Aseväkivallassa kuolleet ja haavoittuneet 2010–2015 | |
| Kumulatiivinen summa Pohjoismaiden kaupungeissa vuodesta 2010, vuoden 2015 kesään, Lähde NRK.[5] | |
Vuoteen 2021 mennessä rikollisjoukkojen aseväkivalta oli kymmenkertaistunut 1990-luvun alusta lähtien.[6]
Akateemisten tutkijoiden vuonna 2017 julkaiseman raportin mukaan kuolemaan johtaneet ampumatapahtumat ovat Ruotsissa noin 4-5 kertaa yleisempiä kuin naapurimaissa, kuten Saksassa ja Norjassa, suhteutettuna väestön kokoon. Ruotsin kaupungeista eniten ammuskeluja ensiintyi Malmössa. Vakavan väkivallan luonne muuttui tutkittavalla kaudella rikollisista liivijengeistä kaupunkien lähiöissä tapahtuvaan rikkollisuuteen.[7][8] Ruotsissa on alempi kuolemaan johtaneden ampumarikosten selviämisprosentti (25%) verrattuna Saksaan ja Suomeen (90%).[8]
Tammikuussa 2018 poliisin tilastojen mukaan ampumamurhien määrä kasvoi vuoden 2006 kahdeksasta vuoden 2017 neljäänkymmeneenkolmeen.[9] Vuosien 2011–2017 jengisodan analyysi osoitti, että 1500 tapauksessa oli ampuma-aseita mukanana ja näissä tapauksissa 131 ihmistä kuoli ja 520 loukkaantui.[10]
Helmikuussa 2018 kriminologi Jerzy Sarnecki totesi Forskning & Framsteg -lehden haastattelussa, että Ruotsin aserikosten lisääntyminen oli yllättänyt hänet, ruotsalaiset kriminologit yleensä ja Ruotsin poliisin. Hän luonnehti viimeaikaista kehitystä "hyvin vakavaksi".[11]
Kriminologi ja lääkäri Ardavan Khoshnood julkaisi vuonna 2018 systemaattisen katsauksen 25 tutkimuksesta Ruotsin ampuma-aseväkivallasta ja totesi, että vaikka teräaseet ovat edelleen yleisin väkivallanteko Ruotsissa, tuliaseisiin liittyvä väkivalta lisääntyy Ruotsissa merkittävästi ja ennen kaikkea jengirikoksista keskusteltaessa. Lisäksi ampuma-aseisiin liittyvät murhat ja murhayritykset lisääntyvät maassa. Tutkimukset osoittavat myös, että ampuma-ase on paljon tappavampi kuin teräase. Monet viime vuosien ampumiset vaikuttavat pääasiassa Ruotsin kolmeen suurimpaan kaupunkiin.[12]
Tukholman yliopiston tutkija Amir Rostamin mukaan poliisin tilastoista selviää, että vuonna 2018 ampumisten määrä on edelleen korkea. Tammi – marraskuussa 2018 ampumatapauksia oli 274, joissa oli yhteensä kuollut 42 ja haavoittunut 129 ihmistä. Rostamin mukaan Ruotsissa on ollut 100 käsikranaattihyökkäystä ja 1500 ammuskelua sitten vuoden 2011 ja noin 40 ihmistä kuolee ja 500 haavoittuu vuosittain. Hänen mukaansa tapahtunutta olisi pidetty sisällissodan muotona, jos väkivalta olisi kytketty ääriliikehdintään.[13] Lähes puolet (46%) vuoden 2018 kaikista ampumistapauksista tapahtui julkisissa tiloissa ongelmallisiksi luokitetuilla asuma-alueilla. Sekä uhrit että tekijät ovat entistä nuorempia.[13] Tutkija Amir Rostamin mukaan vuonna 2021 aseväkivallasta vastuussa ovat pääasiassa nuoret miehet ja usein toisen sukupolven maahanmuuttajat.[14]
Vuonna 2020 Ruotsissa tapahtui 366 ampumatapausta, joissa kuoli 47 ihmistä ja 117 haavoittui, mikä on 10% enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös vuonna 2020 noin puolet ampumistapauksista, jotka johtivat tappoihin, tapahtuivat ongelmallisiksi luokitetuilla asuma-alueilla.[15][16]
Vuonna 2021 pitkäaikainen suuntaus aseväkivallan lisääntymisessä nosti Ruotsin ampuma-aseväkivallassa kuolleiden määrän toiseksi suurimmaksi heti Kroatian jälkeen kaikkien Euroopassa tutkittujen maiden joukossa. Useimmissa muissa tutkituissa maissa ampuma-asemurhat väheni.[2][17]
Sivulliset uhrit
Ruotsin poliisin mukaan vuonna 2018 ainakin yhdeksän sivullista ihmistä on kuollut ampuma-aseväkivallaltaan liittyvässä ristitulessa viime vuosina ja riski sivullisille kasvoi.[18] Oikeusministeri Morgan Johansson totesi vuonna 2017 haastattelussa, että riski "viattomille ihmisille" oli pieni.[19]
Vuosina 2011–2020 46 sivullista kuoli tai haavoittui 36 ampumatapauksessa. Näistä kahdeksan oli alle 15-vuotiaita. Tutkija Joakim Skurupin mukaan tähän voi vaikuttaa automaattisten ampuma-aseiden lisääntynyt käyttö.[15]
Katso myös
Viitteet
- ↑ "Increased Gun Violence Among Young Males in Sweden: a Descriptive National Survey and International Comparison" en (2018-05-07). European Journal on Criminal Policy and Research 25 (4): 365–378. doi:. ISSN 0928-1371.
- ↑ a b Dödligt skjutvapenvåld har ökat i Sverige, men inte i övriga Europa - Brottsförebyggande rådet bra.se. sv
- ↑ Nyheter, SVT. "Siffrorna visar: Kraftig ökning av dödsskjutningar", SVT Nyheter. (sv)
- ↑ Sprängningar och skjutningar | Polismyndigheten (PDF) polisen.se. sv
- ↑ NRK. "Svenske politifolk frykter at de taper kampen mot kriminelle", NRK. (nb-NO)
- ↑ Utredningstiderna för mord ökar - Nyheter (Ekot) sverigesradio.se. sv
- ↑ Fler skjutningar i Sverige än i många andra länder - P4 Stockholm sverigesradio.se.
- ↑ a b "Studie: Fler skjutningar i Sverige än i många andra länder - DN.SE", DN.SE, 5 September 2017. (sv-se)
- ↑ Nyheter, SVT. "Siffrorna visar: Kraftig ökning av dödsskjutningar", SVT Nyheter. (sv)
- ↑ "Aftonbladets granskning avslöjar: 131 döda – över 450 skottskadade", Aftonbladet. (sv)
- ↑ "Läget är jävligt allvarligt", Forskning & Framsteg. (sv)
- ↑ Khoshnood, Ardavan (2018). "Firearm-related violence in Sweden – A systematic review". Aggression and Violent Behavior 42: 43–51. doi:. ISSN 1359-1789.
- ↑ a b "Polisen: Varannan skjutning sker i utsatta områden", Metro. (sv)
- ↑ Schwedens Banden-Problem tagesschau.de. de
- ↑ a b Frenker, Clarence. "Ny högstanivå för antalet skjutningar i Sverige 2020", SVT Nyheter, 2020-12-29. (sv)
- ↑ Selåker Hangasmaa, Karin. "Damberg: Skjutningarna ökade med 10 procent", SVT Nyheter, 2021-02-01. (sv)
- ↑ Brå: Sverige hade näst högst nivå av dödsskjutningar i Europa aftonbladet.se. sv
- ↑ "Polisen: Risken att oskyldiga skjuts till döds har ökat", Metro. (sv)
- ↑ Justitieministern: Liten risk att oskyldiga drabbas expressen.se. sv
