Ero sivun ”Kaunopunahattu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 20: Rivi 20:
}}
}}
'''Kaunopunahattu''' eli '''punahattu''' (''Echinacea purpurea'') on monivuotinen yrttikasvi, joka on kotoisin [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] kaakkois- ja keskiosien preerioilta ja aukeilta ylängöiltä. Lajista käytetään myös nimeä auringonhattu, jota on käytetty myös joistakin muista [[punahatut|punahattujen]] (''Echinacea'') suvun lajeista. Joitakin valkokukkaisia lajikkeita ('Alba', 'White Swan') kutsutaan valkohatuiksi.
'''Kaunopunahattu''' eli '''punahattu''' (''Echinacea purpurea'') on monivuotinen yrttikasvi, joka on kotoisin [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] kaakkois- ja keskiosien preerioilta ja aukeilta ylängöiltä. Lajista käytetään myös nimeä auringonhattu, jota on käytetty myös joistakin muista [[punahatut|punahattujen]] (''Echinacea'') suvun lajeista. Joitakin valkokukkaisia lajikkeita ('Alba', 'White Swan') kutsutaan valkohatuiksi.

Termi '''Echina''' flunssarohdon nimessä viittaa punahattuun.


== Kuvaus ==
== Kuvaus ==
Rivi 26: Rivi 28:


== Käyttö ==
== Käyttö ==

Kasvia viljellään Euroopassa rohto- ja koristekasvina, ja se menestyy hyvin myös Etelä- ja Keski-Suomessa. Se viihtyy aurinkoisella paikalla mutta ei ole tarkka maalajista, kunhan kasvualusta läpäisee hyvin vettä.<ref name="USDA">{{Verkkoviite | Osoite=http://plants.usda.gov/factsheet/pdf/fs_ecpu.pdf | Nimeke = Plant Fact Sheet – Eastern Purple Coneflower | Julkaisu = Natural Resources Conservation Service | Julkaisija = United States Department of Agriculture | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 14.8.2009}}</ref><ref name="Yrttitarha">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.yrttitarha.fi/kanta/auringonhattu/ | Nimeke = Auringonhattu | Julkaisu = Yrttitarha | Julkaisija = Ammatti-instituutti Iisakin Osaran maaseutuopetusyksikkö | Viitattu = 14.8.2009}}</ref>
Kasvia viljellään Euroopassa rohto- ja koristekasvina, ja se menestyy hyvin myös Etelä- ja Keski-Suomessa. Se viihtyy aurinkoisella paikalla mutta ei ole tarkka maalajista, kunhan kasvualusta läpäisee hyvin vettä.<ref name="USDA">{{Verkkoviite | Osoite=http://plants.usda.gov/factsheet/pdf/fs_ecpu.pdf | Nimeke = Plant Fact Sheet – Eastern Purple Coneflower | Julkaisu = Natural Resources Conservation Service | Julkaisija = United States Department of Agriculture | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 14.8.2009}}</ref><ref name="Yrttitarha">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.yrttitarha.fi/kanta/auringonhattu/ | Nimeke = Auringonhattu | Julkaisu = Yrttitarha | Julkaisija = Ammatti-instituutti Iisakin Osaran maaseutuopetusyksikkö | Viitattu = 14.8.2009}}</ref>


===Lääkintäkäyttö===
[[Pohjois-Amerikan intiaanikulttuurit|Pohjois-Amerikan intiaanit]] käyttivät auringonhattua monenlaisten vaivojen hoidossa. Nykyään se yksi suosituimmista rohtokasveista, jota käytetään vilustumisoireiden ja ylempien hengitysteiden tulehdusten hoidossa. Rohdoksen valmistuksessa voidaan käyttää joko kukkivia versoja tai talvehtivan kasvin juuria. Joissakin tutkimuksissa auringonhatun sisältämien [[polysakkaridit|polysakkaridien]] on todettu lisäävän vastustuskykyä. Tutkimuksissa sen on osoitettu stimuloivan immuunipuolustusta ja helpottavan flunssan oireita sekä lyhentävän oireiden kestoa.<ref>[http://www.finnanest.fi/files/korpela_luontais.pdf Katja Korpela ja Timo Salomäki, Luontaistuotteet – merkitys anestesian ja tehohoidon kannalta]</ref> Suomessa auringonhattu luokitellaan [[lääkekasvi]]ksi, josta saa valmistaa kaupallisia tuotteita vain lääketehtaassa.<ref name="USDA" /><ref name="Yrttitarha" />
Kasvi tuottaa merkittäviä tuloja lääkekaupassa, koska sen kaikkien osien väitetään stimuloivan immuunijärjestelmää.<ref name=":0">{{Cite book|title=Southeastern Wildflowers: Your complete guide to plant communities, identification, and traditional uses|last=Midgley|first=Jan W.|publisher=Crane Hill Publishers|year=1999|isbn=1-57587-106-8|location=|pages=|quote=|via=}}</ref> Suomessa auringonhattu luokitellaan [[lääkekasvi]]ksi, josta saa valmistaa kaupallisia tuotteita vain lääketehtaassa.<ref name="USDA" /><ref name="Yrttitarha" />

[[Pohjois-Amerikan intiaanikulttuurit|Pohjois-Amerikan intiaanit]] käyttivät auringonhattua monenlaisten vaivojen hoidossa. Nykyään se yksi suosituimmista rohtokasveista, jota käytetään vilustumisoireiden ja ylempien hengitysteiden tulehdusten hoidossa. Rohdoksen valmistuksessa voidaan käyttää joko kukkivia versoja tai talvehtivan kasvin juuria.<ref name="USDA" /><ref name="Yrttitarha" />

====Mahdolliset hyödyt====
Hyvin kontrolloituja kokeita asiasta on vähän ja ne ovat heikkolaatuisia.<ref name="Hart & Dey">{{cite journal |vauthors=Hart A, Dey P |title=Echinacea for prevention of the common cold: an illustrative overview of how information from different systematic reviews is summarised on the internet |journal=Preventive Medicine |volume=49 |issue=2–3 |pages=78–82 |year=2009 |pmid=19389422 |doi=10.1016/j.ypmed.2009.04.006 |url=}}</ref><ref name="LancetInfDis_Shah">{{cite journal|title=Evaluation of echinacea for the prevention and treatment of the common cold: a meta-analysis |journal=The Lancet Infectious Diseases |date=July 2007 |author1=Sachin A Shah |author2=Stephen Sander |author3=C Michael White |author4=Mike Rinaldi |author5=Craig I Coleman |volume=7 |issue=7 |pages=473–480 |pmid=17597571 |doi= 10.1016/S1473-3099(07)70160-3 |issn=1473-3099 }}</ref><ref name="Woelkart et al.">{{cite journal |vauthors=Woelkart K, Linde K, Bauer R |title=''Echinacea'' for preventing and treating the common cold |journal=Planta Medica |volume=74 |issue=6 |pages=633–7 |date=May 2008 |pmid=18186015 |doi=10.1055/s-2007-993766 |url=}}</ref><ref name="Kar2014">{{cite journal |vauthors=Karsch-Völk M, Barrett B, Kiefer D, Bauer R, Ardjomand-Woelkart K, Linde K |title=Echinacea for preventing and treating the common cold |journal=Cochrane Database Syst Rev |volume=2 |issue= |pages=CD000530 |year=2014 |pmid=24554461 |pmc=4068831 |doi=10.1002/14651858.CD000530.pub3 |type=Systematic review}}</ref>

Joissain tutkimuksissa punahattua sisältävistä valmisteista on näyttänyt olevan hyötyä [[ylähengitystieinfektio]]issa kuten [[flunssa]]ssa, toisissa tutkimuksissa ei.<ref name="NCCIH" />

Joissakin tutkimuksissa auringonhatun sisältämien [[polysakkaridit|polysakkaridien]] on todettu lisäävän vastustuskykyä. Kasvin on todettu stimuloivan immuunipuolustusta ja helpottavan flunssan oireita sekä lyhentävän oireiden kestoa.<ref>[http://www.finnanest.fi/files/korpela_luontais.pdf Katja Korpela ja Timo Salomäki, Luontaistuotteet – merkitys anestesian ja tehohoidon kannalta]</ref>

====Haitat====
Haittavaikutuksia ovat mm. vaikutukset [[ruoansulatusjärjestelmä]]lle ja [[allerginen reaktio|allergiset reaktiot]], kuten [[ihottuma]], lisääntynyt [[astma]] ja hengenvaarallinen [[anafylaksia]].<ref name=NCCIH>{{cite web | url = http://nccih.nih.gov/health/echinacea/ataglance.htm | title = Echinacea | publisher = National Center for Complementary and Integrative Health}}</ref>


<gallery>
<gallery>

Versio 10. marraskuuta 2017 kello 19.26

Kaunopunahattu
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Punahatut Echinacea
Laji: purpurea
Kaksiosainen nimi

Echinacea purpurea
Moench[1]

Katso myös

  Kaunopunahattu Wikispeciesissä
  Kaunopunahattu Commonsissa

Kaunopunahattu eli punahattu (Echinacea purpurea) on monivuotinen yrttikasvi, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan kaakkois- ja keskiosien preerioilta ja aukeilta ylängöiltä. Lajista käytetään myös nimeä auringonhattu, jota on käytetty myös joistakin muista punahattujen (Echinacea) suvun lajeista. Joitakin valkokukkaisia lajikkeita ('Alba', 'White Swan') kutsutaan valkohatuiksi.

Termi Echina flunssarohdon nimessä viittaa punahattuun.

Kuvaus

Kaunopunahattu kasvaa 30–100 cm korkeaksi ja kukkii luontaisilla kasvupaikoillaan touko–kesäkuussa mutta Suomessa vasta elo–syyskuussa. Kasvin varsi on karhea ja ohuen nukan peitossa, ja sillä on sitkeä juurakko ja soikeat, vuorottaiset lehdet. Mykerön laitakukat ovat purppuranpunaiset, joillakin lajikkeilla myös valkoiset tai vaaleanpunaiset, ja kehräkukat muodostavat ruskeanpunaisen kartion, johon siemenet kypsyvät.[2][3]

Käyttö

Kasvia viljellään Euroopassa rohto- ja koristekasvina, ja se menestyy hyvin myös Etelä- ja Keski-Suomessa. Se viihtyy aurinkoisella paikalla mutta ei ole tarkka maalajista, kunhan kasvualusta läpäisee hyvin vettä.[2][3]

Lääkintäkäyttö

Kasvi tuottaa merkittäviä tuloja lääkekaupassa, koska sen kaikkien osien väitetään stimuloivan immuunijärjestelmää.[4] Suomessa auringonhattu luokitellaan lääkekasviksi, josta saa valmistaa kaupallisia tuotteita vain lääketehtaassa.[2][3]

Pohjois-Amerikan intiaanit käyttivät auringonhattua monenlaisten vaivojen hoidossa. Nykyään se yksi suosituimmista rohtokasveista, jota käytetään vilustumisoireiden ja ylempien hengitysteiden tulehdusten hoidossa. Rohdoksen valmistuksessa voidaan käyttää joko kukkivia versoja tai talvehtivan kasvin juuria.[2][3]

Mahdolliset hyödyt

Hyvin kontrolloituja kokeita asiasta on vähän ja ne ovat heikkolaatuisia.[5][6][7][8]

Joissain tutkimuksissa punahattua sisältävistä valmisteista on näyttänyt olevan hyötyä ylähengitystieinfektioissa kuten flunssassa, toisissa tutkimuksissa ei.[9]

Joissakin tutkimuksissa auringonhatun sisältämien polysakkaridien on todettu lisäävän vastustuskykyä. Kasvin on todettu stimuloivan immuunipuolustusta ja helpottavan flunssan oireita sekä lyhentävän oireiden kestoa.[10]

Haitat

Haittavaikutuksia ovat mm. vaikutukset ruoansulatusjärjestelmälle ja allergiset reaktiot, kuten ihottuma, lisääntynyt astma ja hengenvaarallinen anafylaksia.[9]

Lähteet

  1. Echinacea purpurea ITIS. Viitattu 14.8.2009.
  2. a b c d Plant Fact Sheet – Eastern Purple Coneflower (pdf) Natural Resources Conservation Service. United States Department of Agriculture. Viitattu 14.8.2009.
  3. a b c d Auringonhattu Yrttitarha. Ammatti-instituutti Iisakin Osaran maaseutuopetusyksikkö. Viitattu 14.8.2009.
  4. Midgley, Jan W. (1999). Southeastern Wildflowers: Your complete guide to plant communities, identification, and traditional uses. Crane Hill Publishers. ISBN 1-57587-106-8. 
  5. "Echinacea for prevention of the common cold: an illustrative overview of how information from different systematic reviews is summarised on the internet" (2009). Preventive Medicine 49 (2–3): 78–82. doi:10.1016/j.ypmed.2009.04.006. PMID 19389422. 
  6. "Evaluation of echinacea for the prevention and treatment of the common cold: a meta-analysis" (July 2007). The Lancet Infectious Diseases 7 (7): 473–480. doi:10.1016/S1473-3099(07)70160-3. ISSN 1473-3099. PMID 17597571. 
  7. "Echinacea for preventing and treating the common cold" (May 2008). Planta Medica 74 (6): 633–7. doi:10.1055/s-2007-993766. PMID 18186015. 
  8. "Echinacea for preventing and treating the common cold" (2014). Cochrane Database Syst Rev 2: CD000530. doi:10.1002/14651858.CD000530.pub3. PMID 24554461. 
  9. a b Echinacea National Center for Complementary and Integrative Health.
  10. Katja Korpela ja Timo Salomäki, Luontaistuotteet – merkitys anestesian ja tehohoidon kannalta

Aiheesta muualla

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.