Énergie du Mali
Énergie du Mali eli EDM on Malin kansallinen sähköyhtiö. Sen tehtäviin kuuluu sähkön tuotanto, siirto ja jakelu kuluttajille.[1]
Yhtiö on perustettu Malin itsenäistyessä vuonna 1960. Vuoteen 2011 saakka sen tehtäviin kuului myös kaupunkien juomaveden tuotanto ja jakelu,[2] josta nykyään vastaavat Somapep ja Somagep[3]. Osakepääomasta 66 % kuuluu Malin valtiolle ja 34 % Aga Khanin säätiön Industrial Promotion Services -yhtiölle[2].
Malin sähköverkko käsittää 32 paikkakuntaa yhdistävän siirto- ja jakeluverkon, 28 erillistä tuotanto- ja jakelukeskusta sekä kaksi Norsunluurannikolta tulevaa siirtoyhteyttä. Siirtoverkon tärkeimmät osat ovat Sélinguén vesivoimalaitoksen, Bamakon ja Ségoun yhdistävä 150 kilovoltin linja, Ségousta Nionoon johtava 63 kilovoltin linja sekä Manantalin vesivoimalasta Bamakoon, Kayesiin ja Kitaan johtavat 225 kilovoltin linjat. Norsunluurannikon Ferkessédougousta tuleva 225 kilovoltin linja johtaa Sikasson ja Koutialan kautta Ségouun.[4]
Siirtoverkkoon yhdistettyjen EDM:n tuotantolaitosten kapasiteetti oli 185,2 megawattia vuonna 2016. Niistä tärkeimmät ovat:
- Sélinguen vesivoimalaitos (47,0 MW)
- Sotuban vesivoimalaitos (5,7 MW)
- Darsalamin lämpövoimalaitos (36,6 MW)
- Balinguén lämpövoimalaitos (24,32 MW)
- Balinguén uusi BID-lämpövoimalaitos (71,6 MW).[4]
Verkkoon tuottavat sähköä myös Senegaljoen yhteistyöjärjestön vesivoimalaitokset Manantalissa (Malin osuus 104,0 MW) ja Féloussa (osuus 27,0 MW) sekä burkinalaisen Sopamin lämpövoimala Bamakossa (56 MW). Norsunluurannikon yhteyden kapasiteetti on 50 megawattia. Siirtoverkon kokonaiskapasiteetti oli 520,2 megawattia vuonna 2016.[4]
Polttomoottorivoimalaitoksilla varustetut erillisverkot palvelevat muun muassa Bougounin, Gaon, Moptin ja Timbuktun kaupunkeja. Niiden yhteiskapasiteetti on 70,0 megawattia. Kadiolo ja Zégoua saavat sähkönsä Norsunluurannikon verkosta.[4]
EDM:n jakeluverkko käsitti 53 paikkakuntaa ja 400 690 asiakasta vuonna 2015. Laskutetun sähkön määrä oli 1 327 gigawattituntia ja sen keskihinta 98,3 CFA-frangia kilowattitunnilta. Hävikin osuus tuotetusta energiasta on keskimäärin 22,4 %. Jakeluverkkojen vioista johtuvat sähkökatkokset ovat yleisiä.[1]
Vuoteen 2025 mennessä EDM:n sähkönjakelun suunnitellaan ulottuvan 113 paikkakunnalle. Siirtoverkon huipputeho on tarkoitus nostaa 340 megawatista (vuonna 2015) 906 megawattiin ja sähkön tuotanto 1 712 gigawattitunnista 6 057 gigawattituntiin. Tätä varten tarvitaan 1 271,9 megawattia lisäkapasiteettia, joka on tarkoitus kattaa uusilla vesi- ja lämpövoimalaitoksilla, aurinkokennoilla sekä tuonnilla Ghanasta, Guineasta, Mauritaniasta ja Norsunluurannikolta. Vesivoiman osuuden arvioidaan laskevan 45 prosentista 18 prosenttiin ja lämpövoiman 41 prosentista 38 prosenttiin. Samalla tuonnin osuus nousee 14 prosentista 41 prosenttiin ja aurinkovoima muodostaa kaksi prosenttia.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Les chiffres clés du secteur de l’électricité au Mali creemali.ml. 2015. Arkistoitu 9.12.2020. Viitattu 25.3.2018.
- ↑ a b Énergie du Mali SA: La société edm-sa.com.ml. Viitattu 25.3.2018.
- ↑ Somagep: Mot du Directeur Général somagep.ml. Arkistoitu 31.3.2018. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ a b c d Énergie du Mali SA: Technique edm-sa.com.ml. Viitattu 25.3.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Énergie du Malin sivusto (ranskaksi)