Zwinger (Dresden)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zwinger ilmasta

Dresdenin Zwinger tai Zwingerin palatsi on Dresdenissä sijaitseva historiallinen rakennuskokonaisuus, jota pidetään yhtenä barokkiarkkitehtuurin huomattavimmista esimerkeistä. Zwinger sijaitsee Semperoperin ja Postplatz-aukion välissä. Zwingeriin on sijoitettu osa Dresdenin Staatliche Kunstsammlungenin taidekokoelmista. Zwingerin kokoelmiin kuuluu yli 700 vanhojen mestareiden maalausta, laaja veistoskokoelma, yli 20 000 kiinalaista, japanilaista sekä Meissen-posliiniesinettä sekä erilaisia tieteellisiä kojeita ja mittalaitteita. Taidekokoelmiin kuuluu muun muassa Rafaelin, Giorgionen, Tizianin, Rembrandtin ja Vermeerin töitä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolan kuningas ja Saksin vaaliruhtinas August II rakennutti Zwingerin vuosina 1709–1719. Rakennusryhmä oli alun perin tarkoitettu turnajaisten ja kuninkaallisten juhlatilaisuuksien pitopaikaksi. Arkkitehti Matthäus Daniel Pöppelmann suunnitteli puutarhat sekä rakennukset ja kuvanveistäjä Balthasar Permoser palatsin patsaskoristelun. Zwingerin rakennustyöt jatkuivat useaan otteeseen 1700–1800-luvuilla. Vuonna 1728 Zwingeristä tuli oppimiskeskus, jonne sijoitettiin tieteellisiä kokoelmia, runsaasti piirustuksia ja painokuvia sekä kirjasto. Vuonna 1746 Zwingeriin sijoitettiin lisäksi kuninkaallinen matemaattis-fysikaalisten instrumenttien kabinetti (Mathematisch-Physikalischer Salon). Zwingerin sisempään puutarhaan kaivettiin vesiallas 1800-luvulla ja koko rakennusryhmää laajennettiin 1800-luvun puolivälissä Elbe-joen puolelle rakennetulla neljännellä siivellä. Siipi sai sittemmin nimen Semperbau suunnittelijansa arkkitehti Gottfried Semperin mukaan. Semperbaun julkisivun koristelusta vastasi kuvanveistäjä Ernst Rietschel, ja rakennukseen sijoitettiin sen valmistuttua vanhojen mestarien maalauskokoelma (Gemäldegalerie Alter Meister) sekä muita taidekokoelmia.[1]

Zwingerin palatsi käsittää 117 × 107 metrin suuruisen pihamaan kaartuvasti päättyvine kapeampine, kummassakin päässä olevine pihaväljennyksineen, jota ympäröi seitsemän matalampien gallerioiden yhdistämää kaksinkertaista paviljonkia. Sitä pidetään Saksan kypsyneen barokin tai rokokoon hienoimpana luomuksena. Ornamentiikassa ja etenkin Zwingerin yhteydessä olevissa keinotekoisissa rotkoissa, suihkulähteissä ja vesiputouksissa on havaittavissa Augustin suosiman posliinitekniikan vaikutus. Rakentamatta jääneen Zwingerin koillissivun sulkee Semperin 1847–1854 suunnittelema Uusi museo. Zwingeriin sijoitettiin useita tieteellisiä kokoelmia, eteläsiipeen eläintieteellinen ja antropologinen museo.[2]

Virallisesti Zwingerin palatsi vihittiin jo vuonna 1719 vaaliruhtinaan Fredrik August II:n ja Itävallan arkkiherttuattaren Maria Josephan häiden yhteydessä.lähde?

Zwinger tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa lähes täydellisesti. Sen arvokkaat kokoelmat oli kuitenkin ehditty siirtää turvaan. Sodan jälkeen Zwinger rakennettiin uudelleen ja kokoelmat palautettiin vähitellen rakennusryhmään. Vuonna 1962 Zwingerissä avattiin posliiniesineiden kokoelma, ja vuonna 2020 Semperbau-siipeen lisättiin myös veistoskokoelma. Zwingerissä on tehty laajoja korjaus- ja uudelleenrakennustöitä 2010-luvulta lähtien.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Zwinger Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.7.2022. (englanniksi)
  2. Zwinger. Tietosanakirja osa 11. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1922

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]