Zarah Leander

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Zarah Leander
Zarah Leander vuoden 1937 elokuvassa Vieraille rannoille.
Zarah Leander vuoden 1937 elokuvassa Vieraille rannoille.
Syntynyt 15. maaliskuuta 1907
Karlstad, Ruotsi
Kuollut 23. kesäkuuta 1981 (74 vuotta)
Tukholma, Ruotsi
Kansalaisuus Ruotsin lippu ruotsalainen
Ammatti näyttelijä, laulaja
Puoliso Nils Leander (1927–1932)
Vidar Forsell (1932–1943)
Arne Hülphers (1956–)
Lapset Boel Leander (1927–)
Göran Leander (1929–2010)

Zarah Stina Leander (alk. Sara Stina o.s. Hedberg, vuodesta 1956 Hülphers; 15. maaliskuuta 1907[1] Karlstad, Ruotsi23. kesäkuuta 1981 Tukholma[2]) oli ruotsalainen näyttelijä ja laulaja, joka oli toisen maailmansodan aikaan suuri filmitähti Saksassa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leanderin esiintyjänura alkoi vuonna 1929 Ernst Rolfin kabareekiertueella,[3] jolle hänet oli värvätty kiertueen primadonnan Margit Rosengrenin sijaiseksi. Hän esitti Greta Garbon roolissa kappaleen ”Vill ni se en stjärna?”, josta oli tuleva hänen nimikkolaulunsa. Seuraavana vuonna hän esiintyi neljässä kabareessa Tukholmassa, näytteli elokuvassa ja teki ensimmäiset levytyksensä, joiden joukossa oli versio Marlene Dietrichin tunnetuksi tekemästä kappaleesta ”Falling in Love Again”. Läpimurto tapahtui vuonna 1931 Lehárin operetissa Iloinen leski, jossa hän esiintyi Hanna Glavarin roolissa. Seuraavina vuosina häntä kysyttiin niin Skandinaviaan, Keski-Eurooppaan kuin Hollywoodiinkin, jossa työskenteli siihen aikaan useita muitakin ruotsalaisia näyttelijöitä ja ohjaajia. Kahden kouluikäisen lapsen äitinä hän ei pitänyt Hollywoodia sopivana vaihtoehtona, vaan lähti töiden perään Manner-Eurooppaan. Kansainvälisenä läpimurtona oli Ralph Benatzkyn operetti Axel an der Himmelstür, jota esitettiin Wienin Theater an der Wienissä vuonna 1936.

Ura Saksassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavana vuonna hän teki ensimmäisen elokuvaroolinsa Saksassa. Kansallissosialistisen Saksan Universum Film AG -yhtiölle tehtyjä, melodramaattisiksi luokiteltavia elokuvia kertyi yhteensä kymmenen. Lisäksi hän teki lukuisia suosittuja levytyksiä Saksassa, joukossa kappaleet ”Ich steh’ im Regen”, ”Ich weiss es wird einmal ein Wunder gescheh’n”, ”Nur nicht aus Liebe weinen” ja ”Der Wind hat mir ein Lied erzählt”. Leanderin hyvä saksan kielen taito perustui Riian-vuosiin, jolloin hän oli opiskellut laulua.

Toisen maailmansodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leander palasi Ruotsiin vuonna 1943, mutta häneen suhtauduttiin kylmäkiskoisesti monen vuoden ajan, koska hän oli työskennellyt natsien palveluksessa. Hänen uransa saattoi jatkua Ruotsissa vasta 1950-luvun puolella.[4]

Sittemmin Leander teki konttoritöitä Tukholmassa. Hän esiintyi useasti myös Suomessa ja järjesti jäähyväiskiertueensa vuonna 1973.[5] Hän jäi eläkkeelle viihdemailmasta vuonna 1981. Samana vuonna hän kuoli Tukholmassa aivohalvaukseen.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zarah Leander oli naimisissa kolmesti: näyttelijä Nils Leanderin, lehtimies Vidal Forsellin ja viimeksi suomalaistaustaisen pianisti-kapellimestarin Arne Hülphersin (1904–1978) kanssa.[3] Hänen kaksi lastaan, Göran ja Boel, olivat syntyneet ensimmäisestä avioliitosta Nils Leanderin kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Svensk filmdatabas sfi.se Viitattu 8.4.2012
  2. FemBiographie: Zarah Leander. Fembio.org. Viitattu 2.4.2012 (saksaksi)
  3. a b Zarah Leander biography. IMDb. Viitattu 2.4.2012. (englanniksi)
  4. Mazzarella, Merete: Den sista Stora Divan. Hufvudstadsbladet, 14.4.2017, s. 38. Artikkelin verkkoversio.
  5. Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 4, s. 24–25. Helsinki 1978. ISBN 951-1-04763-9

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arnborg, Beata: Se på mig! En biografi över Zarah Leander. Stockholm: Natur & kultur, 2017. ISBN 978-91-27-14366-1.
  • Jacobi, Jutta: Zarah Leander: En stjärnas liv. Västerås: Ica, 2007. ISBN 978-91-534-2922-7.
  • Leander, Zarah: Zarah: Zarah Leanderin muistelmat. Muistiin merkinnyt Jan Gabrielsson. Ruotsinkielisestä alkuteoksesta suomentanut Paula Leistén. Helsinki: Kirjayhtymä, 1973. ISBN 951-26-0335-7.
  • Pettersson, Brigitte: Mina 25 år med Zarah Leander. Vikbolandet: Zarah Leander sällskapet, 2009. ISBN 978-91-633-5693-3.
  • Rosenberg, Tiina: Bögarnas Zarah: Diva, ikon, kult. Stockholm: Normal, 2009. ISBN 978-91-85505-69-2.
  • Schön, Bosse: Sanningen om Zarah Leander: Säkerhetspolisens hemliga akt. Stockholm: Bosse Schöns förlag, 2008. ISBN 978-91-977646-0-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]