Ytterbium(II)kloridi
| Ytterbium(II)kloridi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | YbCl2 |
| Moolimassa | 243,95 g/mol |
| Ulkomuoto | Vihreitä kiteitä[1][2] |
| Sulamispiste | 720 °C (993 K)[1][2] |
| Kiehumispiste | 1 900 °C (2 170 K)[1] |
| Tiheys | 5,27 g/cm3[1][2] |
| Liukoisuus veteen | reagoi |
Ytterbium(II)kloridi YbCl2 on alkuaine ytterbiumin epäorgaaninen yhdiste kloorin kanssa, jossa kloori esiintyy hapetusluvulla −I ja ytterbium +II. Se oli ensimmäinen tunnettu ytterbiumin +II-hapetusluvun yhdiste; useimmiten ytterbium muodostaa Yb3+-ioneja. Ytterbium(II)kloridia valmistivat ensimmäisinä vuonna 1929 W. K. Klemm ja W. Schuth pelkistämällä ytterbium(III)kloridia YbCl3 vedyllä:[3]
- 2 YbCl3 + H2 → 2 YbCl2 + 2 HCl
Kuten muutkin Yb2+-yhdisteet ja useat alhaisen hapetusluvun harvinaiset maametallit, se on voimakas pelkistin. Se on epästabiili vesiliuoksissa pelkistäen veden vetykaasuksi. Huoneenlämpötilassa YbCl2 on kiinteä aine joka muodostaa vihreitä tai keltavihreitä kiteitä, joiden rombinen kiderakenne on samankaltainen kuin strontiumkloridilla (SrCl2), dysprosium(II)kloridilla (DyCl2) tai tulium(II)kloridilla (TmCl2).[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Webelements: Ytterbium: ytterbium dichloride Viitattu 25.8.2017 (englanniksi)
- ↑ a b c Carl L. Yaws: The Yaws Handbook of Physical Properties for Hydrocarbons and Chemicals, s. 807. Gulf Professional Publishing, 2015. ISBN 0128011467. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 25.8.2017). (englanniksi)
- ↑ Ytterbium Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 7.1.2018. (englanniksi)
- ↑ H.J. Emeléus, A.G. Sharpe: Advances in Inorganic Chemistry and Radiochemistry, s. 17. Academic Press, 1977. ISBN 0-08-057869-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 25.8.2017). (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- PubChem: Ytterbium dichloride (englanniksi)