Yritysarkkitehtuuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yritysarkkitehtuuri on keino ymmärtää ja hallita laajoja kokonaisuuksia maalaisjärjellä. Se on väline jonka käyttö ei takaa onnistumista, eikä käyttämättä jättäminen epäonnistumista. Se auttaa johtoa keskittymään suunnitelmien käytännön toteuttamiseen.

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritysarkkitehtuuria (YA) vastaavan englanninkielisen enterprise architecture – termin käännöksenä käytetään myös kokonaisarkkitehtuuri -termiä. Useimmissa määritelmissä yritysarkkitehtuuri kuvaa yritystason tietojärjestelmien suhteita yrityksen liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. MIT Center for Information Systems Researchin mukaan: [1]

'Yritysarkkitehtuuri on yrityksen operointimallin mukaisia integraatio- ja standardointivaatimuksia vastaava liiketoimintaprosessien ja IT infrastruktuurin organisointilogiikka.'

The Enterprise Architecture Research Forum [2] määrittelee YA:n seuraavasti:

.. 'keskeisiä sosio-teknisiä elementtejä, näiden suhteita toisiinsa ja ympäristöönsä kuvaava jatkuva käytäntö, jonka tavoitteena on tehdä monimutkainen kokonaisuus ymmärrettäväksi ja hallita muutosta.'

Kolmannen kattavan määritelmän yritysarkkitehtuurista tarjoaa IFEAD (Institute for Enterprise Architecture Developments)[3]:

'Yritysarkkitehtuuri on kattava ilmaisu yrityksestä: punainen lanka joka sitoo liiketoimintasuunnittelun näkökulman, kuten vision, strategiat ja governance periaatteet, liiketoimintaoperoinnin näkökulman, kuten liiketoimintakäsitteistön, organisaatiorakenteet, prosessit ja tiedot, automatisoinnin näkökulman, kuten tietojärjestelmät ja tietokannat, sekä liiketoiminnan mahdollistavan teknologisen infrastruktuurin, kuten tietokoneet, käyttöjärjestelmät ja verkot.'

Useimmille määritelmille yhteistä on yritysarkkitehtuurin holistisuus. Eroa määritelmissä on lähinnä näkökulman painotuksista, joissain määritelmissä painotetaan tietotekniikan osuutta ja toisissa kokonaisuutta kuvataan hieman enemmän liiketoimintalähtöisesti aina kuitenkin huomioiden tietojärjestelmät, joiden avulla keskeiset prosessit toteutetaan.

Yritysarkkitehdin rooli ja arkkitehtuurikehykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöitä, jotka pyrkivät ymmärtämään, kuvaamaan, viestimään ja kehittämään yritysarkkitehtuuria, kutsutaan yritysarkkitehdeiksi. Yritysarkkitehdit käyttävät erilaisia liiketoiminnan mallintamismenetelmiä ja -välineitä ymmärtääkseen ja dokumentoidakseen yrityksen rakenteita ja suhteita. Näin tehdessään he tuottavat dokumentteja ja malleja, artefakteja. Nämä artefaktit kuvaavat yrityksen liiketoiminnan strategioiden, metriikoiden, kyvykkyyksien, prosessien, tietolähteiden, liiketoimintajärjestelmien ja verkostoinfrastruktuureiden loogisen kokonaisuuden. Yritysarkkitehtuurikuvaukseksi voidaan kutsua riittävän kattavaa artefaktien kokoelmaa, joka kuvaa yritystä sitä hyödyttävällä tavalla. Yritysarkkitehtuurien kehittämiseen ja monimutkaisten artefaktikokonaisuuksien hallitsemiseksi on kehitetty erilaisia arkkitehtuurikehyksiä. Tällaisia kehittämismalleja tai viitearkkitehtuureja ovat mm. TOGAF ja Zachman. Monet niistä määrittelevät tarvittavat artefaktit yritysarkkitehtuurikuvaukseen, niiden kehittämiseen kypsyysasteelta toiselle sekä erilaiset yritysarkkitehtuurin hallitsemisen välineet. Yritysarkkitehtuurikehys on kokoelma välineitä, prosessimalleja ja ohjeistuksia, joita arkkitehdit käyttävät kuvatessaan, kehittäessään ja hallitessaan yritysarkkitehtuurikuvausta. Niiden perustehtävä on tarjota välineet pitää yritysarkkitehtuuri ajan tasaisena, joka on edellytys YA:n hyödyntämiselle. Tarkempia tietoja kehyksistä löytyy kunkin yritysarkkitehtuurikehyksen artikkelista tai sivustoilta.

  1. TOGAF [5]
  2. Zachman, The Zachman Institute for Framework Advancement (ZIFA) site
  3. AOGEA (and GEAO)
  4. Center for the Advancement of the Enterprise Architecture Profession
  5. The Enterprise Architecture Community
  6. Federal Enterprise Architecture Framework (FEAF) EA Zone

Yritysarkkitehtuurin osa-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritysarkkitehtuurikehykset pilkkovat arkkitehtuurin kehittämisen alueen useimmiten neljään osa-alueeseen. Tällä tavoin helpotetaan yrityksen kuvaamista neljästä tärkeästä näkökulmasta, joka myös auttaa tarjoamaan liiketoiminnan sidosryhmille riittävän tiedon tehokkaaseen päätöksentekoon. Osa-alueita [4]:

  1. Liiketoiminta
    1. Strategiakartat, tavoitteet, yritystason toimintatavat, operointimalli (Operating Model)
    2. Toiminnalliset pilkkomiset (esim. IDEF0, SADT), liiketoimintakyvykkyydet ja organisatoriset mallit yritys- tai linjatason liiketoiminta-arkkitehtuureiksi kuvattuina
    3. Liiketoimintaprosessit, työnkulku ja liiketoimintasäännöt jotka määrittelevät valtuudet, vastuut ja toimintatavat
    4. Organisaation syklit, jaksot ja ajoitukset
    5. Laitteistojen, ohjelmistojen ja palveluiden toimittajat
  2. Tieto
    1. Metatieto – tieto joka kuvaa yrityksen tietoelementit
    2. Tietomallit: konseptuaaliset kuvaukset kuten informaatio-, looginen ja fyysinen arkkitehtuuri
  3. Sovellus
    1. Sovellusohjelmistokartat ja kaaviot, konseptuaalisiksi tai toiminnallisiksi yritys- tai linjaorganisaatiotason järjestelmäarkkitehtuureiksi kuvattuna
    2. Rajapinnat sovellusten välillä – tapahtumat, viestit, tietovirrat
    3. Intranet, Extranet, Internet, verkkokauppa, EDI linkitykset organisaation ulkopuolisiin ja sisäisiin tahoihin
  4. Teknologia
    1. Laitteistot, alustat ja hosting-ympäristöt: palvelimet ja niiden fyysinen sijainti
    2. LAN, WAN, WLAN, verkkoyhteyskaaviot
    3. Käyttöjärjestelmät
    4. Infrastruktuuriohjelmistot: Sovelluspalvelimet ja tietokantajärjestelmät
    5. Ohjelmistokielet ym. yritys- tai linjaorganisaatiotason teknologia-arkkitehtuureiksi kuvattuna

Yritysarkkitehtuurin elinkaari ja hallinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritysarkkitehtuuria kehitettäessä täytyy ymmärtää asian prosessimaisuus. Vain yhden projektin avulla yritys ei saa tästä kaikkea irti, vaan on alusta asti parempi ymmärtää, että parhaita tuloksia saadaan jatkuvan oppimisen ja kehittämisen avulla. Yritysarkkitehtuurin elinkaaresta on toki löydettävissä selkeitäkin vaiheita. Ensimmäinen vaihe on suunnittelu, jossa analysoidaan nykytila ja asetetaan tavoite, sekä mietitään askelmerkkejä haluttuun tavoitteeseen. Toinen vaihe on yritysarkkitehtuurin implementointi ja käyttöönotto, jossa päähuomio kohdistetaan mallin arkitodellisuuteen viemiseen. Kolmantena ja suhteellisen jatkuvan vaiheena on jatkuva kehittäminen tai ylläpito, jossa osa-aluekohtaisesti pyritään nostamaan toiminta kypsyystasosta seuraavaan. Hyvin tärkeäksi kokonaisuuden hallinnan kannalta nousee yritysarkkitehtuurin hallintamalli. Hallintamallin merkitys korostuu nimenomaan yritysarkkitehtuureissa, koska haasteet ovat useimmiten hallintaan tai organisaatioon liittyviä. Yritysarkkitehtuurin hallintamalli kuvaa rakenteen, eri roolit, vastuut ja vuorovaikutuksen. [5]

Suhde muihin johtamisen alueisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritysarkkitehtuurilla pyritään hallitsemaan laadun, riskien, kustannusten ja ketteryydyn toisiinsa vaikuttavaa kokonaisuutta. [6] Se tekee tämän kuvaamalla yrityksen ihmisiin, prosesseihin, tietoon ja teknologiaan sekä näiden välisiin ja yrityksen ulkopuoliseen ympäristöön liittyvät suhteet ja rakenteet sekä nostamalla esiin holistisesti keskeisimmät haasteet. YA myös tukee johtoa näiden ratkaisemisen hallinnoinnissa. Sen keskeinen tarkoitus on tarjota organisaatiolle välineet, tieto, konteksti ja hallinnointimalli, jolla johto kykenee tekemään tarvittavat päätökset muutoksista rakenteissa, prosesseissa ja teknologioissa. Monilla muillakin johtamisen apuvälineillä on samankaltaisia tavoitteita ja kustakin perusalueesta löytyy paljon erilaisia niihin keskittyneitä metodologioita. Laadun hallinnan välineistä löytyy oma artikkelinsa, Laatujärjestelmä, riskien hallinnasta omansa Riskienhallinta, myös joustavuuden ja kustannusten hallintaan ottaa kantaa lukuisia hallintamalleja ja menetelmiä, mm.

  1. ITIL
  2. Prince2
  3. COBIT, [6]

Yksi keskeisimpiä yritysarkkitehtuuria muista malleista erottavia tekijöitä, on lähestymistavan tavoite tehdä yritystason kokonaisuudesta ruohonjuuritasolle asti läpinäkyviksi liiketoiminnan tekemiset, prosessit, rakenteet ja vuorovaikutussuhteet niin liiketoiminnan johdon kuin ict:n suuntaan. Edelleenkään yritysarkkitehtuuri ei takaa onnistumista, muttei sen käyttämättä jättäminenkään epäonnistumista. Monilla muillakin tavoilla yritys kykenee johtamaan onnistuneesti toimintaansa, mutta tarvitessaan läpinäkyvyyttä korostavaa johtamisen apuvälinettä yritysarkkitehtuuri saattaa tarjota siihen sopivat välineet.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [MIT Center for Information Systems Research, Peter Weill, Director, as presented at the Sixth e-Business Conference, Barcelona Spain, 27 March 2007]
  2. The Enterprise Architecture Research Forum [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. [IFEAD's Enterprise Architecture Standards Overview]
  4. Engl. wiki artikkeli Yritysarkkitehtuurista [2]
  5. Jari Isokallion teema-artikkeli yritysarkkitehtuurista [3]
  6. Pragmatic EA [4]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]