Ynglingatal

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ynglingatal (suom. ”Luettelo Ynglingeistä”) on runo, jonka alkuperäisenä laatijana pidetään eteläisessä Norjassa 800-luvun lopulla ja 900-luvun alussa vaikuttanutta skaldirunoilijaa Þjóðólfr Kviiniläistä [thjoudoulfr] (isl. Þjóðólfr hvinverski tai ór Hvíni). Ynglingatalissa luetellaan 27 Ynglingien kuningassuvun jäsentä ja kerrotaan edesmenneiden kuninkaiden osalta, miten nämä kuolivat ja minne nämä on haudattu. Luettelo ulottuu myyttisistä jumalista ja tarunhohtoisista Ynglingien suvun kuninkaista norjalaisena Vestfoldin kuninkaana mainittuun Rögnvaldr Vuorenkorkuiseen (isl. heiðum-hæri) saakka, jonka kunniaksi runon kerrotaan laaditun. Ynglingatal on alkujaan ajoitettu vuoden 870 paikkeille. Nykytutkijat katsovat kuitenkin, että sen laatimisen todennäköisempi ajankohta on vasta 900-luvulla. Joka tapauksessa on katsottu, että toisen norjalaisen skaldin, Eyvindr Skaldienturmelijan (isl. Eyvindr Finsson skáldaspillir) laatiessa 900-luvun lopulla Hlaðirin [1] jaarleista samoin näiden sukupuun Óðinn-jumalaan saakka ulottavan runon Háleygjatal, on Ynglingatal jo tuolloin tunnettu. Vastakkaisiakin näkemyksiä on esitetty; Ynglingatal on esimerkiksi nähty 1100-luvulla laadituksi pastissiksi. Runon myöhäistä alkuperää ei kuitenkaan ole pystytty kiistatta osoittamaan. Nykytietämyksen valossa runon uskotaan välittyneen suullisesti usean vuosisadan ajan kunnes se kirjattiin ylös 1100-luvulla tai 1200-luvun alussa. Se on säilynyt Snorri Sturlusonin Heimskringlaan kuuluvassa Ynglinga sagassa (n. 1230). Ynglingatalin runomitta, kviðuháttr, on edda-runoudelle tyypillisen fornyrðislag-runomitan muunnelma, mutta runossa on käytetty paljon myös kenninkejä.[2]

Ynglingien suku Ynglingatalin mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fjölnir
  • Sveigðir
  • Vanlandi
  • Visburr
  • Dómaldr
  • Dómarr
  • Dyggvi
  • Dagr Spaka
  • Agni
  • Eiríkr ja Alrekr
  • Yngvi ja Alfr
  • Jörundr
  • Aun
  • Egil
  • Óttarr
  • Aðils
  • Eysteinn
  • Yngvarr
  • Braut-Önundr
  • Ingjaldr hinn illráði
  • Óláfr trételgja
  • Hálfdan hvítbeinn
  • Eysteinn Hálfdansson
  • Hálfdan hinn mildi
  • Guðröðr veiðikonung
  • Óláfr
  • Rögnvaldr heiðum hæra

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Clunies Ross, Margaret. 1993. Þjóðólf of Hvin. Teoksessa Medieval Scandinavia: An Encyclopedia, toim. Phillip Pulsiano. New York: Garland,665-666.
  • Gade, Kari Ellen. 2009. Kviðuháttr. Teoksessa Poetry from the Kings’ Sagas 2: From c. 1035 to c. 1300. Skaldic Poetry of the Scandinavian Middle Ages, 2, toim. Kari Ellen Gade. Turnhout: Brepols.
  • Marold, Edith sekä Vivian Busch, Jana Krüger, Ann-Dörte Kyas & Katharina Seidel. 2012. (Introduction to) Þjóðólfr ór Hvini, Ynglingatal. (Saksankielestä kääntänyt John Foulks.) Teoksessa Poetry from the Kings’ Sagas 1: From Mythical Times to c. 1035. Skaldic Poetry of the Scandinavian Middle Ages, 1, toim. Diana Whaley. Turnhout: Brepols
  • Simek, Rudolf & Hermann Pálsson. 2007. Lexikon der altnordischen Literatur. Kröners Taschenausgabe 490. Stuttgart: Kröner.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nykyisen Hålogalandin alueella.
  2. Clunies Ross 1993; Simek & Hermann Pálsson 2007, 150, 378, 433; Marold et al. 2009. Kviðuháttr-runomitasta ks. Gade 2009.

Käännökset ja editiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]