Kenning

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kenning on muinaisessa skaldirunoudessa metaforaa muistuttava kiertoilmaus tai kielikuva.[1] Kenning on johdettu muinaisnorjan verbistä kenna eli ymmärtää, tietää tai nimetä. Samantyyppisiä ilmauksia käytettiin myös muinaisenglanniksi kirjoitetuissa runoelmissa.[2]

Kenning muodostuu yleensä kahdesta sanasta. Esimerkiksi aaltojen ratsu on laiva, valaan tie on meri, renkaiden antaja on kuningas ja miekan neste tarkoittaa verta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Annukka Aikio ja Rauni Vornanen: Uusi sivistyssanakirja. Kustannusosakeyhtiö Otava 1993. ISBN 951-1-11365-8, s. 329
  2. Encyclopædia Britannica: Kenning Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 8.4.2010. Englanti