Yksijyvävehnä
| Yksijyvävehnä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Vehnät Triticum |
| Laji: | monococcum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Triticum monococcum |
|
| Katso myös | |
Yksijyvävehnä (Triticum monococcum), myös einkorn-vehnä, on varhaisimpia ihmisen viljelyyn ottamia viljalajeja. Se on yksivuotinen vehnälaji, jolle on ominaista tähkän kussakin tähkylässä kehittyvä yksi jyvä. Yksijyvävehnää viljeltiin jo neoliittisella kaudella Lähi-idässä ja myöhemmin laajalti Euroopassa, mutta se on sittemmin lähes kokonaan syrjäytynyt tuottoisampien vehnälajien tieltä.[2] Nykyisin sitä esiintyy lähinnä villinä tai pienimuotoisessa erikoisviljelyssä.
Nimi einkorn (saks. "yksi jyvä") viittaa sekä villiin muotoon Triticum boeoticum että viljeltyyn, domestikoituun muotoon Triticum monococcum. Villimuoto kasvaa yhä Lähi-idässä ja Kaakkois-Euroopassa, kun taas viljelty muoto on säilynyt lähinnä marginaalisena kulttuurikasvina.
Taksonomia ja alalajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksijyvävehnä kuuluu vehnien (Triticum) sukuun ja on diploidinen laji (2n = 14), toisin kuin useimmat nykyiset viljellyt vehnät, jotka ovat tetra- tai heksaploidisia.[3] Yksijyvävehnä jaetaan kahteen alalajiin:
- Kantayksijyvävehnä (Triticum monococcum subsp. aegilopoides) – villi muoto
- Yksijyvävehnä (Triticum monococcum subsp. monococcum) – viljelty, domestikoitu muoto (tyyppialalaji)[4]
Domestikaatioon liittyy muun muassa tähkän haurastumattomuus ja suurempi jyvän koko verrattuna villiin kantamuotoon.
Historia ja viljely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arkeologisten löydösten perusteella yksijyvävehnä oli yksi varhaisimmista Lähi-idän hedelmällisen puolikuun alueella viljellyistä viljoista noin 10 000 vuotta sitten.[5][6] Se levisi varhain Eurooppaan maanviljelyn leviämisen myötä ja oli merkittävä ravintokasvi etenkin Keski- ja Etelä-Euroopassa pronssi- ja rautakaudella.
Yksijyvävehnän viljely väheni vähitellen, kun tilalle tulivat satoisammat ja helpommin puhdistettavat vehnälajit, kuten emmervehnä (Triticum dicoccum) ja myöhemmin tavallinen vehnä (Triticum aestivum). Yksijyvävehnän jyvät ovat tiukasti kuoren ympäröimiä, mikä tekee niiden käsittelystä työläämpää.
Kasvitieteelliset ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksijyvävehnä on melko matalakasvuinen ja kestävä kasvi, joka sietää karuja ja kuivia kasvuolosuhteita paremmin kuin monet modernit vehnälajit. Tähkä on kapea ja pitkä, ja jokaisessa tähkylässä kehittyy vain yksi jyvä. Jyvä on pieni ja pitkänomainen.
Yksijyvävehnälle on ominaista hyvä itsekylväytymiskyky: se voi sopivissa olosuhteissa uusiutua pellossa ilman vuosittaista kylvöä. Tämä piirre muistuttaa sen villiä kantamuotoa ja erottaa sen monista moderneista vehnälajikkeista, jotka ovat täysin riippuvaisia intensiivisestä viljelykierrosta.[7][8]
Yksijyvävehnä menestyy karuissakin maaperissä eikä yleensä vaadi lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita. Se on luonnostaan vastustuskykyinen monille taudeille ja tuholaisille, mikä johtuu sen pitkästä evolutiivisesta historiasta ja vähäisestä jalostuksesta. Tämän vuoksi yksijyvävehnä soveltuu erityisen hyvin luonnonmukaiseen viljelyyn ja vähäpanoksiseen maatalouteen.[9]
Ravintoarvo ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksijyvävehnässä on suhteellisen korkea proteiinipitoisuus. Sen proteiinit koostuvat pääasiassa gliadiineista, mutta siitä huolimatta se sisältää gluteenia, eikä se sovellu keliaakikoille.[10] Väitteet yksijyvävehnän gluteenittomuudesta ovat virheellisiä, vaikka sen gluteeniverkko poikkeaa rakenteeltaan tavallisesta vehnästä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Zair, W.: Triticum monococcum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Amaia Arranz-Otaegui, Lara Gonzalez Carretero, Monica N. Ramsey, Dorian Q. Fuller, Tobias Richter: Archaeobotanical evidence reveals the origins of bread 14,400 years ago in northeastern Jordan Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS). 2018. Viitattu 18.12.2025.
- ↑ Royal Botanic Gardens, Kew (Plants of the World Online): Triticum monococcum L. Plants of the World Online, RBG Kew. (päivitetty / kuvattu verkossa). Viitattu 18.12.2025.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Kantayksijyvävehnä – Triticum monococcum subsp. aegilopoides Viitattu 27.11.2022.
- ↑ Amaia Arranz-Otaegui, Lara Gonzalez Carretero, Monica N. Ramsey, Dorian Q. Fuller, Tobias Richter: Archaeobotanical evidence reveals the origins of bread 14,400 years ago in northeastern Jordan Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS). 2018. Viitattu 18.12.2025.
- ↑ H. I. Ahmed, et al.: Einkorn genomics sheds light on history of the oldest domesticated wheat Nature. 2023. Viitattu 18.12.2025.
- ↑ B. Kilian, H. Özkan, A. Walther, J. Kohl, T. Dagan, F. Salamini, W. Martin: Molecular Diversity at 18 Loci in 321 Wild and 92 Domesticate Lines Reveal No Reduction of Nucleotide Diversity during Triticum monococcum (Einkorn) Domestication Molecular Biology and Evolution. 2007. Viitattu 18.12.2025.
- ↑ Amaia Arranz-Otaegui et al.: Archaeobotanical evidence reveals the origins of bread 14,400 years ago in northeastern Jordan PNAS. 2018. Viitattu 18.12.2025.
- ↑ Szilvia Bencze, Ferenc Bakos, Péter Mikó, Mihály Földi, Magdalena Lacko-Bartošová, Nuri N. Setiawan, Anna K. Fekete, Dóra Drexler: Return of Ancient Wheats, Emmer and Einkorn, a Pesticide-Free Alternative for a More Sustainable Agriculture—A Summary of a Comprehensive Analysis from Central Europe Sustainability (MDPI). 2025. Viitattu 18.12.2025.
- ↑ Luigia Di Stasio, Stefania Picascia, et al.: Comparative Analysis of in vitro Digestibility and Immunogenicity of Gliadin Proteins From Durum and Einkorn Wheat Frontiers in Nutrition (Nutritional Immunology). 2020. Viitattu 18.12.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- MTT: Vehnän pitkä kehityshistoria
- Vehnä: Yksijyvävehnä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ancient Grain Varieties in Archaeology (Arkistoitu – Internet Archive)
- "Hulled Wheats. Promoting the conservation and use of underutilized and neglected crops." 4. Proceedings of the First International Workshop on Hulled Wheats 21–22 July 1995, Castelvecchio Pascoli, Tuscany, Italy
- Wheat evolution: integrating archaeological and biological evidence (Arkistoitu – Internet Archive)