Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 1951

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 1951
Yhdistynyt kuningaskunta
1950 ←
25. lokakuuta 1951 → 1955

Kaikki 625 paikkaa parlamentin alahuoneeseen
313 paikkaa tarvitaan enemmistöön
Äänestysprosentti 82,6 %
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
  Sir Winston Churchill - 19086236948 (cropped2).jpg Clement Attlee.jpg Clement Davies.jpg
Johtaja Winston Churchill Clement Attlee Clement Davies
Puolue Konservatiivipuolue Työväenpuolue Liberaalipuolue
Saadut paikat 321 295 6
Paikkojen muutos Nousua 23 Laskua 20 Laskua 3
Äänet 13 717 851 13 948 385 730 546
Kannatus 48,0 % 48,8 % 2,5 %
Muutos Nousua 4,6 %-yks. Nousua 2,7 %-yks. Laskua 6,6 %-yks.

Pääministeri ennen vaaleja

Clement Attlee
Työväenpuolue

Uusi pääministeri

Winston Churchill
Konservatiivipuolue

Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 1951 järjestettiin 25. lokakuuta 1951. Vaaleissa valittiin parlamentin alahuoneen 625 jäsentä. Vaaleissa oli 34 919 331 äänioikeutettua, joista äänestämässä kävi 28 596 594 eli 82,6 prosenttia.[1]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalit järjestettiin vain 20 kuukautta edellisten parlamenttivaalien jälkeen, koska vallassa olleen Työväenpuolueen eli Labourin parlamenttienemmistö oli niin kapea, että kuningas Yrjö VI pelkäsi hallituksen kaatuvan hänen ollessaan valtiovierailulla. Vaalit käytiin keskellä Korean sotaa ja kylmää sotaa, ja siksi Labour ja konservatiivipuolue kiistelivät vaalikampanjan aikana siitä, kumpi niistä pystyisi turvaamaan paremmin rauhan säilymisen. Labour vetosi vaalikampanjassaan kuuden vuoden valtakautensa aikaisiin onnistumisiin, kuten täystyöllisyyteen ja rauhan säilymiseen. Konservatiivit taas lupasivat ratkaista Britanniaa vaivanneen asuntopulan ja inflaation. Konservatiivit hyötyivät siitä, että heillä oli enemmän nuoria parlamenttiedustajia kuin Labourilla, jonka monet merkittävät poliitikot olivat kuolleet vaalikauden aikana. Lisäksi Labour kärsi sisäisistä poliittisista erimielisyyksistä.[2]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Labour sai vaaleissa suurimman äänisaaliin: 13,95 miljoonaa ääntä eli 48,8 prosenttia annetuista äänistä. Konservatiivipuolue sai yhdessä liittolaistensa kanssa 13,72 miljoonaa ääntä eli 48,0 prosentin kannatuksen. Britanniassa käytettävän enemmistövaalitavan vuoksi konservatiivit saivat kuitenkin alahuoneeseen enemmistön 321 edustajanpaikan turvin, kun taas Labour sai vain 295 edustajanpaikkaa. Clement Daviesin johtama liberaalipuolue sai 0,73 miljoonaa ääntä eli 2,6 prosentin kannatuksen ja 6 edustajainpaikkaa.[1]

Vaalituloksen seurauksena Labourin johtaja Clement Attlee joutui luovuttamaan pääministerin viran konservatiivien johtajalle Winston Churchillille, joka palasi valtaan yli kuuden vuoden tauon jälkeen. Ennen seuraavia vaaleja Churchill vetäytyi syrjään maan ja puolueensa johdosta, ja hänen seuraajakseen valittiin vuonna 1955 Anthony Eden.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]