Huppukeltayökkönen
| Huppukeltayökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Tarhayökköset Hadeninae |
| Suku: | Xanthia |
| Laji: | togata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Xanthia togata |
|
| Katso myös | |
Huppukeltayökkönen (Xanthia togata) on loppukesän ja alkusyksyn yöperhosiin kuuluva erittäin yleinen yökköslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskikokoinen, kirkkaan keltainen yökkönen. Etusiiven etureunassa on kaksi violetinpunertavaa laikkua ja ulomman poikkiviirun kohdalla on leveä violetinpunertava varjostuma. Siivillä on myös yksittäisiä violetinpunertavia pisteitä. Takasiivet ovat vaaleankeltaiset ja niissä on harmahtava poikkiviiru. Ruumis on keltainen, mutta heti pään takaa kaulus on violetinpunertava. Siipiväli 28–37 mm.[2][3][4]
Hieman samannäköinen on etenkin vyökeltayökkönen (Tiliacea aurago).
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huppukeltayökköstä tavataan Euroopasta Kiinaan ja Koreaan ulottuvalla vyöhykkeellä.[5] Suomessa lajia tavataan etelärannikolta pitkälle Lappiin saakka, joskaan pohjoisempana se ei ole yhtä yleinen kuin etelässä. Perhoset ovat lennossa elokuun alkupuoliskolta syys-lokakuun vaihteeseen. Lennon huippu on elo-syyskuun vaihteessa.[6]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erittäin yleinen laji, joka on myös lentoaikansa huipussa yksi runsaslukuisimmista yöperhosista. Sitä tavataan erityisesti kosteissa pensaikoissa ja puistoissa, mutta myös sekametsissä ja niityillä. Perhoset lentävät öisin ja tulevat mielellään syötille, huonommin valolle. Toukka elää aluksi pajujen norkoissa, mutta siirtyy myöhemmin ruohovartisille kasveille. Kotelo on maassa löyhän kotelokopan sisällä. Muna on talvehtiva vaihe.[4][5]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka syö aluksi pajuja (Salix), myöhemmin erilaisia ruohovartisia kasveja.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Huppukeltayökkönen – Xanthia togata Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/x/xanthia_togata.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?id=206
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1977. ISBN 951-1-04296-3 s. 204
- ↑ a b http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/noctuidae/togata.html
- ↑ http://wibe.ath.cx/Lepidoptera/Noctuidae/Xanthia/togata/Xanthia%20togata.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bestimmungshilfe des Lepiforums[vanhentunut linkki] (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)