William ja Ester Otsakorven Säätiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

William ja Ester Otsakorven Säätiö on vuonna 1928 Viipurissa perustettu pienyrittäjiä ja ammattiin opiskelevia tukeva apurahasäätiö. Säätiö toimii Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Karjalan alueella.

Säätiön perustivat William Otsakorpi ja Ester Otsakorpi,

Säätiön perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

William ja Ester Otsakorpi olivat jo vuonna 1926 tehneet päätöksen lahjoittaa Karamellitehdas Oy Siriuksen vuosittainen voitto (tai ainakin 100 000 mk vuosittain) karjalaiselle sivistystyölle. He olivat myös päättäneet perustaa rahaston pienikorkoisten lainojen myöntämiseksi yrittäjille ja opiskelijoille, mutta eivät ehtineet suunnitelmaansa toteuttaa. Miehensä kuoltua Ester Otsakorpi perusti pariskunnan nimeä kantavan säätiön 11.12.1928 allekirjoittamallaan säädekirjalla.[1]

Säätiön tarkoituksena oli säädekirjan mukaan "edistää ja tukea Karjalan, pääasiallisesti Kannaksen ja Raja-Karjalan suomalaisten pientilallisten ja pienteollisuuden harjoittajien pyrkimyksiä heidän taloudellisen ja henkisen asemansa kohottamiseksi sekä samassa tarkoituksessa avustaa maintuilta seuduilta kotoisinolevia ja siellä asuvia suomalaisia miehiä ja naisia pääsemään osallisiksi tietopuolisesta ja ammatillisesta sivistyksestä maanviljelys-, kotitalous- ja puutarhakouluissa, alemmissa ja keskiammattikouluissa ynnä valmistaa tällaisen sivistyksen jo saaneille tilaisuuden ammatillisiin opintomatkoihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin".[1]

Säätiön omaisuudeksi luovutettiin mm. viisi kaupunkikiinteistöä ja kaksi maatilaa Viipurissa, Kuokkalan höyrysaha Kivennavalla sijaitsevine tiloineen, Karamellitehdas Siriuksen, Kansalli-Osake-Pankin, Savo-Karjalan Osakepankin ja Suomen Sokerin osakkeita.[1]

Toimintamuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisinä vuosikymmeninä säätiön toiminta oli pientä. Lainoja myönnettiin opiskelijoille ja pienyrittäjille. Sotavuodet, Karjalan menetys ja sen mukana myös säätiöllä Viipurissa olleiden kiinteistöjen menettäminen, vaikeuttivat säätiön toimintaa. Pitkäjännitteisen sijoitustoiminnan myötä säätiön varallisuus on kuitenkin kasvanut. Varallisuuden kasvun ja opintolainojen valtiontakauksen myötä säätiö alkoi myöntää lainojen lisäksi apurahoja. Lainoja myönnetään yhä toiminta-alueen (Kymenlaakso, Etelä- ja Pohjois-Karjala) yrittäjille ja ammattiin opiskeleville. Lisäksi säätiö myöntää ajoittain Otsakorven Säätiön palkinnon menestyneelle yrittäjälle ja on järjestänyt toiminta-alueensa oppilaitoksille laatukilpailuja. Merkittävimmäksi toimintamuodoksi ovat kuitenkin muodostuneet apurahat.[1][2]

Apurahoja myönnetään toiminta-alueen ammattiin valmistaville oppilaitoksille - aikuisopistoille, ammattiopistoille ja ammattikorkeakouluille opetusta kehittäviin hankkeisiin. Alueensa ammattiin opiskeleville säätiö myöntää apurahoja ulkomaisiin harjoitteluihin ja vaihtoihin. Myös opettajille myönnetään apurahoja opetuksen kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Apurahoja myönnetään vuosittain yli miljoonalla eurolla kolmen maakunnan alueelle.[2]

Säätiön hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säätiöllä on sääntöjensä perusteella valtuuskunta (hallintoneuvosto) ja hallitus sekä virkailija. Säätiön ensimmäiseen valtuuskuntaan kuuluivat rouva Ester Otsakorpi, pankinjohtaja Eero Hyvärinen (pj), maanviljelijä Vilho Hyytiäinen, asessori Kauno Järvinen, kauppias Lennart Karhulaakso, maaherra Arvo Manner, johtaja Aleksander Parviala, johtajatar Hellä Pelkonen, kunnallisneuvos Enok Pusa, pankinjohtaja Hannes Saarinen, varatuomari Vilho Sarkanen ja professori Väinö Seiro. Hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi kouluneuvos Arvo Inkilä, varapuheenjohtajana Ester Otsakorpi, muina jäseninä isännöitsijä Jalmari Ahokas, ja pankinjohtaja Hannes Saarinen.[1]

Nykyään säätiön valtuuskuntaan kuuluu 12 jäsentä. Puheenjohtaja on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri Tomi Englund, varapuheenjohtaja professori Kai Myrberg, muina jäseninä lääketieteen lisensiaatti Anssi Linnankivi, toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri Antero Parkkonen, varatuomari Timo Pellikka, tekniikan tohtori Anneli Pirttilä, huippuvalmennuspäällikkö Teija Ripattila, kauppatieteiden maisteri Juha Ruskola, Lea Sairanen, kauppatieteiden maisteri Arno Seiro ja oikeustieteen tohtori Pekka Timonen.[2]

Säätiön hallitukseen kuuluvat varatuomari, kauppaneuvos Risto Kiljunen, toiminnanjohtaja Eija Alhojärvi, kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Asko Jaakkola, maaseutuyrittäjä Eila Piippo ja johtaja Esko Torsti.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Okker, Jaakko: Ester ja William - Tulevaisuuden pellon kylväjät. William ja Ester Otsakorven Säätiö, 2003. ISBN 952-91-6755-5.
  2. a b c d William ja Ester Otsakorven Säätiö otsakorpi.fi. Viitattu 11.2.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]