William Edwards Deming

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
William Edwards Deming

William Edwards Deming (14. lokakuuta 190020. joulukuuta 1993 Washington, DC) oli yhdysvaltalainen tilastotieteilijä, professori, kirjailija ja konsultti.

Demingin saavutuksina pidetään muun muassa Yhdysvaltain sotatarvikemateriaalin laadun parantamista toisen maailmansodan aikana[1]. Häntä pidetään myös yhtenä sodanjälkeisen nousun arkkitehtina Japanissa, missä hän opetti 1950-luvusta lähtien ylimmille yritysjohdoille kuinka parantaa suunnittelua, tuotteiden laatua, testausta ja kuinka lisätä myyntiä kansainvälisten markkinoiden kautta[2]. Demingin opeilla katsotaan olleen merkittävä vaikutus Japanin nousussa innovaativisten, korkealaatuisten tuotteiden valmistajaksi. Häneen yhdistetään myös usein sanat laatujohtamisen isä[3] (J. M. Juran mainitaan usein toisena). Deming on tunnettu muun muassa SPC:n ja PDCA:n kehittäjänä.

Uran alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

William Edwards Deming syntyi Iowan osavaltion Sioux Cityssä vuonna 1900. Koska hänen isänsä oli myös etunimeltään William, kutsuttiin poikaa hänen toisella nimellään, Edwards, joka oli myös hänen äitinsä tyttönimi (Pluma Irene Edwards).

Hän kouluttautui Wyomingin yliopistossa valmistuen elektroniikkainsinööriksi vuonna 1921 ja diplomi-insinööriksi Coloradon yliopistosta vuonna 1925. Vuonna 1928 jatko-opiskelut Yalen yliopistossa johtivat vielä filosofian tohtorin tutkintoon. Opintojensa viime vaiheissa hän keskittyi matematiikkaan ja matemaattiseen fysiikkaan, joka johti työpaikkaan matemaattisena fyysikkona maatalousministeriössä (vuosina 1927-1939).

Maatalousministeriön johtaja, tohtori C. H. Kunsman esitteli vuonna 1927 Demingin Bell Telephone Laboratoriesin Walter A. Shewhartille (modernin laatutekniikan isä[3]). Deming sai inspiraation Shewhartin töistä, joissa tämä oli lanseerannut tilastotieteisiin liittyviä asioita, kuten prosessien tilastollisen tarkastelumenetelmän (prosessilaatu) sekä valvontakortin. Deming liikkui itse kohti tilastollisten menetelmien soveltamista teolliseen tuotantoon ja johtamiseen. Shewhartin idea variaatiosta johtuvista systeemiperustaisista (ja siten satunnaisista) sekä erityisistä virheiden syistä johti suoraan Demingin teoriaan johtamisesta, jolla hän osoitti, että Shewhartin ideaa pystyttiin soveltamaan myös tuotantoprosesseihin sekä johtamisen- ja hallinnon prosesseihin. Tämä uusi näkökulma asiaan teki Demingistä suuren vaikuttajan 1950-luvun jälkeisen teollistuneen maailman taloustieteelliseen perustaan[4]. Deming päätyi toimittamaan Shewhartin luentosarjan pohjalta kirjan "Statistical Method from the Viewpoint of Quality Control" (1939), joka toimi pohjana laadunvalvonnan tieteelliselle kehittämiselle[3].

Deming kehitti itse Shewhartiin vahvasti pohjautuen otantatekniikoita, joita käytettiin ensi kerran vuoden 1940 väestönlaskennassa (United States Census Bureau). Toisen maailmansodan aikana Deming oli viisimiehisen Emergency Technical Committeen jäsen ja osallistui vuonna 1942 Yhdysvaltain sotatarvikkeiden laaduntarkastusstandardien luomiseen[5]. Hän opetti myös tilastollisen prosessin ohjauksen (myös tilastollinen laadunhallinta) (SPC) tekniikoita sotatarviketuotannossa toimiville. Tilastollisia menetelmiä sovellettiin laajamittaisesti toisen maailmansodan aikana, mutta sodan jälkeisinä vuosina ne katosivat käytöstä tarpeettomina, koska kysyntä massatuotetuille amerikkalaistuotteille oli itsestäänselvyys.

Japanin vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen Deming osallistui Yhdysvaltain armeijan pyynnöstä Japanin väestölaskennan suunnitteluun. Toimiessaan Japanissa, hänen laadunhallintaosaaminen sekä yhteiskunnallinen osallistuminen johti kutsuun Japanin insinööri- ja tiedemiesyhteisöön (JUSE).

JUSEn jäsenet olivat tutustuneet Shewhartin tekniikoihin osana Japanin jälleenrakennusponnistuksia ja etsivät asiantuntijaa opettamaan tilastollisia seurantamenetelmiä. Ajanjaksolla kesäkuusta elokuuhun vuonna 1950 Deming koulutti satoja insinöörejä, johtajia ja akateemikkoja tilastolliseen laadunhallintaan ja laadunhallintakonsepteihin[6]. Demingin Japanin ylimmille johtajille viestimä sanoma oli: Laadun parantaminen vähentää kustannuksia lisäten samalla tuottavuutta ja markkinaosuutta.

Lukuisat japanilaiset teollisuusyritykset ryhtyivät soveltamaan Demingin oppeja laajamittaisesti ja saavuttivat tuloksia. Parantunut laatu yhdistettynä entistä edullisempiin kustannuksiin synnytti kansainvälisen kysynnän Japanilaisille tuotteille. Deming ei suostunut vastaanottamaan rojalteja vuoden 1950 luentomateriaaleistaan, joten JUSEn johtoryhmä perusti joulukuussa 1950 Deming Prize -palkinnon. Jälkikäteen tarkasteltuna Deming Prizen jakamisella on ollut suuri vaikutus laatuajattelun leviämiseen Japanissa[7][8].

Vuonna 1960 Japanin pääministeri Nobusuke Kishi palkitsi keisari Hirohiton ohjeistamana tohtori Demingin Japanin 2. luokan Order of the Sacred Treasures -mitalilla. Mitalin myöntämisasiankirjassa tunnustetaan Demingin vaikutus Japanin teollisuuden uudelleensyntymiseen ja sen nousuun maailmanmenestykseen.

Uran loppuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ford oli ensimmäisiä amerikkalaisyhtiöitä, jotka tukeutuivat Japanista palanneeseen Demingiin. Hänet palkattiin vuonna 1981 käynnistämään laadunvalvontajärjestelmä tilanteessa, jossa Fordin myynti oli laskussa (vuosina 1979–1982 kolmen miljardin tappiot). Deming kyseenalaisti yrityskulttuurin ja johtajien toimintatavan. Fordin yllätykseksi Deming puhui laadun sijasta hallinnosta ja johtamisesta. Demingin selvitysten mukaan johdon päätökset aiheuttivat 85-prosenttisesti ongelmat, jotka olisi ylitettävä matkalla kohti parempia autoja. Muutoksien ansiosta Ford sai jo vuonna 1982 aikaan tuottavan automalliston (Taurus-Sable). Kirjeessään Autoweek Magazinelle Fordin toimitusjohtaja Donald Petersen sanoi yhtiön olevan rakentamassa laatukulttuuria ja useimmat yhtiön tekemistä muutoksista perustuvat Demingin opetuksiin.[9] Vuoteen 1986 mennessä Fordista oli tullut kannattavin amerikkalainen autonvalmistaja. Voitto ylitti ensi kertaa sitten 1920-luvun kilpailijat Chryslerin ja General Motorsin. Trendi jatkui seuraavina vuosina.

Vuonna 1982 Deming julkaisi kirjan Quality, Productivity, and Competitive Position, joka nimettiin uudelleen vuonna 1986 Out of the Crisisiksi. Kirjassa Deming kehittelee liikkeenjohdon teoriaa perustuen hänen kuuluisaan 14 Points for Managementiin. Teoriassa analysoidaan, että johdon epäonnistumiset tulevaisuuden suunnittelussa johtavat työpaikkojen menetyksiin, minkä vuoksi johtoa pitää arvioida sen innovatiivisista suunnitelmista säilyä markkinoilla, suojata sijoitukset, varmistaa tulevaisuuden tuotot ja tarjota enemmän työpaikkoja parantuneiden tuotteiden ja palvelujen myötä, eikä vuosineljännesten tuloksesta. Demingin sanoin: Muutos vaatii johdolta lujaa sitoutumista uuden oppimiseen ja uuteen filosofiaan – epäröivät, heikkosydämiset ja nopeita voittoja tavoittelevat ovat tuomittuja epäonnistumaan.

Uransa aikana Deming vastaanotti lukuisia akateemisia palkintoja kuten kunniatohtorin tittelin Oregon State Universityltä. Vuonna 1987 hänet palkittiin kansallisella teknologiamitalilla ja vuonna 1988 kansallisen tiedeakatemian tieteen elämäntyöpalkinnolla.

Vuonna 1993 Deming julkaisi viimeisen kirjansa: The New Economics for Industry, Government, Education, jossa hän lanseerasi käsitteet System of Profound Knowledge™ ja 14 Points for Management. Kirja sisälsi myös konsepteja, kuten ryhmämuotoinen opetus ilman numeroarvosteluja sekä johtaminen ilman henkilökohtaista tulosarviointia. Joulukuussa 1993 Deming kuoli vanhuuteen kotonaan[10].

Ennen kuolemaansa vuonna 1993 Deming oli ehtinyt perustaa kotikaupunkiinsa myös nimeänsä kantavan W. Edwards Deming -instituutin, jonka tehtävänä on edistää viimeisessä kirjassa lanseerattua The Deming System of Profound Knowledgea. Samassa kaupungissa sijaitseva Yhdysvaltain kongressin kirjasto sisältää myös suuren Deming-aiheisen media-arkiston (Deming Collection). Uransa aikana Deming myös sävelsi musiikkia[11].

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aguayo, Rafael (1991). Dr. Deming: The American Who Taught the Japanese About Quality. Fireside edition. ISBN 0-671-74621-9.
  • Baker, Edward Martin (1999). Scoring a Whole in One: People in Enterprise Playing in Concert. Crisp Learning. ISBN 1-56052-549-5.
  • Delavigne Kenneth T. and J. Daniel Robertson, "Deming's Profound Changes: When Will the Sleeping Giant Awaken?" (PTR Prentice Hall, 1994), ISBN 0-13-292690-3
  • Deming, W. Edwards (1986). Out of the Crisis. MIT Press. ISBN 0-911379-01-0.
  • Deming, W. Edwards (2000). The New Economics for Industry, Government, Education - 2nd Edition. MIT Press. ISBN 0-262-54116-5.
  • Deming, W. Edwards (1966). Some Theory of Sampling. Dover Publications. ISBN 0-486-64684-X.
  • Gabor, Andrea (1992). The Man Who Discovered Quality: How W. Edwards Deming Brought the Quality Revolution to America. Penguin. ISBN 0-14-016528-2.
  • Gitlow, Howard S., Shelly J. Gitlow, "The Deming Guide to Quality and Competitive Position" Prentice Hall Trade (January 1987) ISBN 0-13-198441-1
  • Perry Gluckman, Diana Reynolds Roome, "Everyday Heroes: From Taylor to Deming: The Journey to Higher Productivity" SPC Press, Inc. (March 1990) ISBN 0-945320-07-8
  • Haller, Harold S. (1993). Managing with profound knowledge: A management process based on the Deming management theory. Harold S. Haller & Company. ASIN: B0006R22PS.
  • Joiner, Brian L. (1994). Fourth Generation Management: The New Business Consciousness. McGraw-Hill. ISBN 0-07-032715-7.
  • Kilian, Cecelia S. (1992). The World of W. Edwards Deming - 2nd Edition. SPC Press, Inc. ISBN 0-945320-29-9.
  • Kohn, Alfie (1992). No Contest: The Case Against Competition; Revised edition. Mariner Books. ISBN 0-395-63125-4.
  • Kohn, Alfie (1999). Punished By Rewards: The Trouble with Gold Stars, Incentive Plans, A's, Praise, and Other Bribes. Mariner Books. ISBN 0-618-00181-6.
  • William J. Latzko, David M. Saunders, "Four Days with Dr. Deming: A Strategy for Modern Methods of Management" Prentice Hall PTR (January 26, 1995) ISBN 0-201-63366-3
  • Langley, Gerald J., Kevin M. Nolan, Clifford L. Norman, Lloyd P. Provost, Thomas W. Nolan, "The Improvement Guide: A Practical Approach to Enhancing Organizational Performance" Jossey-Bass (July 26, 1996) ISBN 0-7879-0257-8
  • Mann, Nancy (1989). Keys to Excellence: The Story of the Deming Philosophy - 3rd Edition. Prestwick Books. ISBN 1-85251-097-8.
  • Neave, Henry R. (1990). The Deming Dimension. SPC Press, Inc. ISBN 0-945320-08-6.
  • Scherkenbach, William W. (1991). Demings Road to Continual Improvement. SPC Press, Inc. ISBN 0-945320-10-8.
  • Scholtes, Peter R. (1997). The Leader's Handbook: Making Things Happen, Getting Things Done. McGraw-Hill. ISBN 0-07-058028-6.
  • Shewhart, Walter A. (1939). Statistical Method from the Viewpoint of Quality Control. Dover Publications December 1, 1986. ISBN 0-486-65232-7.
  • Shewhart, Walter A. (1930). Economic Control of Quality of Manufactured Product/50th Anniversary Commemorative Issue. American Society for Quality December 1980. ISBN 0-87389-076-0.
  • Tribus, Myron (1992). Quality First: Selected Papers on Quality and Productivity Improvement -4th Edition. National Society of Professional Engineers. ISBN 99938-53-23-2.
  • Walton, Mary (1986). The Deming Management Method. The Putnam Publishing Group. ISBN 0-399-55000-3.
  • Wheeler, Donald J. (1999). Understanding Variation: The Key to Managing Chaos - 2nd Edition. SPC Press, Inc. ISBN 0-945320-53-1.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.lii.net/deming.html
  2. Deming's 1950 Lecture to Japanese Management. Käännös englanniksi: Teruhide Haga.
  3. a b c http://www.kotiposti.net/tuurala/Laadun%20historia.htm
  4. A Brief History of Dr. W. Edwards Deming British Deming Association SPC Press, Inc. 1992
  5. Editor's Preface Elementary Principles of Statistical Control Quality The Union of Japanese Scientists and Engineers (transcript of Deming's 1950 lectures in Japan)
  6. Junji Noguchi, "The Legacy of W. Edwards Deming" Quality Progress. Lokakuu 1995
  7. The Deming Prize and the Development of Quality Control Management in Japan. Union of Japanese Scientists and Engineers.
  8. How was the Deming Prize Established? Union of Japanese Scientists and Engineers.
  9. Ford Embraces Six-Sigma Quality Goals.
  10. Quality Control Pioneer W. Edwards Deming Dead at 93 Knight Ridder/Tribune Business News; 20. joulukuuta 1993.
  11. http://www.deming.org/theman/hismusic.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]