William Anders

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
William Alison Anders
Henkilötiedot
Syntynyt17. lokakuuta 1933
Brittiläinen Hongkong
Kuollut7. kesäkuuta 2024 (90 vuotta)
San Juanin piirikunta, Washington, Yhdysvallat
Kansalaisuus yhdysvaltalainen
Ammatti koelentäjä
Ura
Tyyppi astronautti
Sotilasarvo Major General, USAF
Aika avaruudessa 6 päivää 3 tuntia 0 minuuttia
Lennot
Apollo 8 Apollo 8

William Alison Anders (17. lokakuuta 1933 Brittiläinen Hongkong7. kesäkuuta 2024 San Juanin piirikunta, Washington, Yhdysvallat[1]) oli yhdysvaltalainen astronautti, diplomaatti ja yritysjohtaja. Hän sai töitä Nasasta vuonna 1963 ja kuului Apollo 8 -avaruuslennon miehistöön. Hänen mukaansa on nimetty Andersin kraatteri Kuussa. Anders jätti Nasan Apollo 8 -lennon jälkeen ja johti sen jälkeen muun muassa Yhdysvaltain ydinturvallisuusvirastoa ja toimi Norjan-suurlähettiläänä. Anders siirtyi 1970-luvulla yritysmaailmaan ja oli Textronin ja General Dynamicsin johtohenkilöitä.

William Alison Anders syntyi Brittiläisessä Hongkongissa 17. lokakuuta 1933 Yhdysvaltain laivaston luutnantin Arthur F. Andersin ja hänen vaimonsa Murielin (o.s. Adams), poikana. Perhe muutti Hongkongista Annapolisiin Marylandiin, missä hänen isänsä opetti matematiikkaa Yhdysvaltain laivaston koulussa. Annapoliksen jälkeen Williamin isä sijoitettiin Nanjingiin Kiinaan. Muuton jälkeen syttyi vuonna 1937 toinen Kiinan ja Japanin sota, jonka seurauksena Japani hyökkäsi Kiinaan. Saman vuoden joulukuussa hänen isänsä palveli upseerina jokitykkivene USS Panayllä Helmijoella ja haavoittui japanilaisten pommittajien hyökättyä alukseen. Kun japanilaiset alkoivat edetä kohti Nanjingia, Anders ja hänen äitinsä pakenivat junalla Guangzhouhun ja palasivat takaisin Yhdysvaltoihin Filippiinien kautta[2][3].

Laivastoakatemiasta astronautiksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Andersin 24. joulukuuta 1968 ottama kuuluisa Earthrise-valokuva.[1]

Anders valmistui 1955 Yhdysvaltain laivastoakatemiasta, mutta hän sai siirron ilmavoimiin, koska koki siellä olevan paremmat mahdollisuudet uralla etenemiseen.[4] Hän valmistui 1962 Ilmavoimien teknologian instituutista ydinenergiatekniikan maisteriksi ja työskenteli sen jälkeen ilmavoimien aselaboratoriossa.[5]

Anders valittiin 1963 uuteen astronauttiryhmään.[5] Hänen valintaansa edistivät hänen osaamisensa reaktorien suojaamisesta ja säteilyn vaikutuksista.[4] Anders valittiin 1968 Apollo 8 -lennolle, jonka komentajana toimi Frank Borman. Saturn V -raketti lähti 21. joulukuuta matkaan Kennedyn avaruuskeskuksesta.[5] Apollo 8 kiersi ensimmäisenä lentona Kuun, ja miehistö oli Kuun kiertoradalla noin 112 kilometrin korkeudessa noin 20 tuntia.[6] Anders otti matkalla valokuvan, joka tunnetaan nimellä Earthrise.[4]

Virkamiehenä ja yritysjohtajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anders jätti Nasan ja ilmavoimat Apollo 8 -lennon jälkeen, ja hänestä tuli 1969 National Aeronautics and Space Councilin puheenjohtaja.[6] Hänet valittiin 1973 Yhdysvaltain atomienergiakomissioon, ja hän myös johti Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton yhteistä fuusio- ja fissiovoiman ohjelmaa. Gerald Ford valitsi 1975 Andersin Yhdysvaltain ydinturvallisuusviraston ensimmäiseksi pääjohtajaksi, ja sen jälkeen hän toimi myös Yhdysvaltain Norjan-suurlähettiläänä.[4]

Andersista tuli 1977 ajatushautomo American Enterprise Instituten tutkija ja sen jälkeen General Electricin ydintuotteiden johtaja. Hänestä tuli myöhemmin yrityksen lentokonevarusteiden johtoon. Anders siirtyi 1984 Textronin ilmatoiminnan johtoon ja nousi myöhemmin yrityksen varatoimitusjohtajaksi. Anders valittiin 1990 General Dynamicsin varapuheenjohtajaksi ja seuraavana vuonna sekä toimitusjohtajaksi että puheenjohtajaksi. Hän eläköityi 1988 ilmavoimien reservistä kenraalimajurina ja teollisuuden palveluksesta 1994. Anders perusti 1996 Washingtonin osavaltiossa Heritage Flight Museumin ja lensi eläkkeellä omia koneitaan kilpailuissa ja ilmanäytöksissä.[4]

Anders kuoli lento-onnettomuudessa hänen ohjaamansa koneen pudottua veteen San Juanin saaristossa Washingtonin osavaltiossa.[1] Lentokone oli Andersin omistama, entinen Yhdysvaltain ilmavoimien Beechcraft T-34 Mentor -vintagekone.[7]

  1. a b c Lehtonen, Atte: Media: Ikonisen kuvan Maasta ottanut astronautti William Anders on kuollut lento-onnettomuudessa Iltalehti. 8.6.2024. Viitattu 8.6.2024.
  2. Bill Anders: A Love of Afterburners – Airport Journals airportjournals.com. Viitattu 10.6.2024. (englanniksi)
  3. Eric Pace: Arthur F. Anders, 96, Hero Aboard U.S. Gunboat in 1937 The New York Times. 31.8.2000. Viitattu 10.6.2024. (englanniksi)
  4. a b c d e William Anders obituary The Guardian. 9.6.2024. Guardian News & Media Limited. Viitattu 9.6.2024. (englanniksi)
  5. a b c William A. Anders New Mexico Museum of Space History. Viitattu 9.6.2024. (englanniksi)
  6. a b William A. Anders Encyclopedia Britannica. 9.6.2024. Viitattu 9.6.2024. (englanniksi)
  7. William Anders, Apollo 8 astronaut, killed in San Juan Islands plane crash 7.6.2024. FOX 13 Seattle. Viitattu 8.6.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.