Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 63

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Nuottikirjoituksen fontteja

Mitä kaikkia nuottikirjoituksen fontteja on olemassa? Käytän Sibeliusta itse, ja yleensä tuota oletusfonttia eli Opus Standard, mutta siellä on muitakin vaihtoehtoja, esimerkiksi Jazz Inkpen. Aikoinaan, kun oli kokeilussa Finale, sillä käytin paljon Petruccia.
Mutta onko jossakin lueteltu nuottikirjoituksen fontteja, ja pystyykö niitä vertailemaan jossakin?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 12. marraskuuta 2023 kello 14.55 (EET)

Oliko senioripuolueella nuorisojärjestöä?

Suomessa melkein jokaisella puolueella on nuorisojärjestö. Oliko Suomen Senioripuolueella (aiemmin Eläkeläiset Kansan Asialla) tai sitä edeltäneellä Suomen Eläkeläisten Puolueella nuorisojärjestöä? --2001:14BA:A0C6:AD00:C885:434:9D49:2545 19. marraskuuta 2023 kello 17.37 (EET)

Jos en nyt aivan väärin muista, niin ainakin jollain noista puolueista oli nuorisojärjestö, joka keskittyi ajamaan nuorten eläkkeensaajien asiaa. --Mikaela Verhen (keskustelu) 20. marraskuuta 2023 kello 00.18 (EET)

Kylläisyys

--Miksei kaupoissa myydä tosi pieniä annoksia iäkkäille jos ruokahalu alkaa olla gone? ---Aguilus (keskustelu) 16. joulukuuta 2023 kello 22.10 (EET)

Kyllä ainakin Prismasta ja joistakin S-marketeista saa ostettua ruoka-annoksia painon mukaan, itse en ole vaan raaskinut ostaa kun olen luonnostani pihi, ja ajattelen aina että kuinka paljon tekisin samalla rahalla samaa ruokaa kotona ;). Jos ostaa tyhjiä matalia lounasasioita, ja jakaa niihin isomman annoksen niin ei tarvitse syödä kaikkea kerralla. Teen joskus sellaisiin ruokaa kerralla viikoksi, kun minua ei niin haittaa vaikka söisin samaa ruokaa viikon :D. --Linkkerpar^keskustelu 16. joulukuuta 2023 kello 22.36 (EET)

Olen huomannut, että ruokahaluun ja ruoan makuun vaikuttaa riittävä suolan määrä ruoanvalmistuksessa. Itse tehty kotiruoka maistuu paremmalta kuin valmisateria. Ruokaa kannattaa tosiaan tehdä kerralla mahdollisimman suuri määrä. Voi pakastaa useamman ruokalajin, niin ei kyllästy heti. Nämä sopivat joillekin ihmisille. Ei liity tähän keskusteluun, mutta pakkauskoot ovat pienentyneet samalla kuin hinta on noussut, karkki- tai sipsipussit taas suurenevat tai pysyvät ennallaan. raid5 17. joulukuuta 2023 kello 00.41 (EET)

Tänhän voi mieltää eräälaiseksi hifistelyksi. -Kuinka syödä mahdollisimman vähän mutta silti elää? Esim. Laita jotain hyvin säilyvää syötävää tahnaa säilykepurkissa olevan maissin päälle niin saat siitä syötävän kannen ja maissi ei pilaannu niin pian. --Aguilus (keskustelu) 17. joulukuuta 2023 kello 10.35 (EET)

Varokaa heikkoja jäitä

https://www.youtube.com/watch?v=lkIJ2UUOlWk

Kuka tuossa nallen suulla sanoo "varokaa heikkoa jäätä"? 86.115.111.255 30. joulukuuta 2023 kello 03.00 (EET)

Vastaus löytyy artikkelista Varokaa heikkoa jäätä. --Kärrmes (keskustelu) 30. joulukuuta 2023 kello 03.05 (EET)

Kauppikset, amikset ja pakkoruotsi

Milloin amiksiin, kauppaoppilaitoksiin tuli pakollinen ruotsin opetus? 109.240.99.96 2. tammikuuta 2024 kello 12.29 (EET)

Kaupallisen alan oppilaitoksissa ruotsia on opiskeltu aina, olihan ruotsinkielisyys 1900-luvun lopulle asti erittäin merkittävässä asemassa Suomen liike-elämässä. Artikkelista Kaupan alan koulutus Suomessa selviää, että ensimmäiset alan oppilaitokset olivat kokonaan ruotsinkielisiä. Muiden alojen ammattikouluista en tiedä, mutta veikkaisin että ainakin palvelualojen (sairaanhoito, parturi-kampaaja yms.) oppilaitoksissa ruotsia on aina opiskeltu. Q0ywo (keskustelu) 3. tammikuuta 2024 kello 22.24 (EET)

Pakkoruotsia ei ollut heti koulu-uudistuksen jälkeen kaikissa ammattikouluissa mutta nyt se on kaikissa ammattikouluissa. Milloin pakkoruotsia lisättiin niin, että se koskee paitsi peruskoulua, lukiota, myös kaikkia ammattikouluja? –Kommentin jätti 86.115.81.126 (keskustelu) 31. tammikuuta 2024 kello 11.41

Hikipedia

Moi! Eikös olekin, niin että Hikipediaan tehdyt muutokset tai siellä saadut estot eivät ole millään tavalla yhteydessä mihinkään wiki-hankkeeseen, eli Hikipedia on täysin oma hankkeensa? --Julius 12345 | Keskustelu 5. tammikuuta 2024 kello 09.47 (EET)

Kyllä. Pietiboii (keskustelu) 5. tammikuuta 2024 kello 10.01 (EET)

Kiitos vastauksesta. Julius 12345 | Keskustelu 5. tammikuuta 2024 kello 10.04 (EET)

Tarkoitit varmaankin yhteydessä Wikipediaan tai sen sisarhankkeisiin. Mutta sanatarkasti: Hikipediakin on wiki-hanke... ;) ...Luettelo suomenkielisistä wikeistä - Aulis Eskola (keskustelu) 5. tammikuuta 2024 kello 13.30 (EET)

Peruskoulujärjestelmään siirtyminen

Milloin entinen Metsämaan kunta siirtyi rinnakkaiskoulujärjestelmästä peruskoulujärjestelmään, entä milloin Uudenkaupungin maalaiskunta? 46.132.76.237 9. tammikuuta 2024 kello 15.08 (EET)

Molemmat 1973. Q0ywo (keskustelu) 9. tammikuuta 2024 kello 16.12 (EET)

Sormenjäljet

Jos keittää ja sitten pyyhkii huolellisesti tavaran, jossa on sormenjälkiä, katoavatko jäljet? 46.132.51.186 15. tammikuuta 2024 kello 02.01 (EET)

Keittämisestä en tiedä, mutta huolellinen pyyhkiminen varmaan tuottaa tulosta. Parempi kuitenkin olla pistämättä näppejään sellaiseen, missä sormenjälkiä ei saa olla, esimerkiksi näpistelemällä. --Abc10 (keskustelu) 15. tammikuuta 2024 kello 22.27 (EET)

Agricolan Raamatun käännös ja suomen kieli jumalanpalveluksissa

Käytettiinkö Agricolan suomenkielistä Raamattua heti 1500-luvulta alkaen? Oliko jumalanpalvelusten kieli suomi, vaikka -ius-päätteiset papit olivat ruotsinpuhujia? Vielä että pyrkikö papisto pitämään kansan pimennossa siten että Agricolan käännöstä ja jumalanpalveluksia ei ryhdytty järjestämään kansan kielellä? Pääsikö kansalainen lukemaan Agricolan Raamattua jossakin?37.33.152.233 15. tammikuuta 2024 kello 12.17 (EET)

Kirjastot.fi vastaa täällä ainakin siihen, miten pääsee Agricolan tekstejä lukemaan. Sieltä löytyi linkit näköispainoksen PDF-versioon [1] ja ehkä helpompilukuisiin tekstehin netissä [2]. --Farma3110 (keskustelu) 15. tammikuuta 2024 kello 22.06 (EET)

Lähteen mukaan ensimmäistä painosta tuli Suomeen 750 kappaletta. Mitenkähän ne jakautuivat? Ainakin kirja oli painava, kuusikiloinen, joten ehkä Raamatut lepäsivät kirkon alttarilla, josta pappi luki sanaa kirkkokansalle. Tämä on mutua, ehkä joku on kirjoittanut aiheesta. Kirkossa käynti oli muuten ennen pakollista, joten sana levisi hyvin kansan keskuuteen. --Abc10 (keskustelu) 15. tammikuuta 2024 kello 22.35 (EET)

Agricolaan erikoistunut kirkkohistorioitsija Simo Heininen on vastannut kysymyksiisi vuonna 2007 teologia.fi-sivustolla artikkelissa Suomen kirkko ja Suomen kieli. Agricolan kirjoista kaikki paitsi aapinen oli tarkoitettu pappien käyttöön. Papit myös hoitivat kirkonmenot kansankielellä. Lue myös Jyrki Knuutilan artikkeli Raamattu – papiston käyttökirjasta koko kansan Pyhäksi Kirjaksi. --Suomalta (keskustelu) 19. tammikuuta 2024 kello 21.08 (EET)

Kansankielellä messuttiin Suomessa paikoin ja osittain (etenkin saarna) jo ennen Agricolan uudistuksia ja meni aikansa ennen kuin kaikki messut muuttuivat täysin suomen- tai ruotsinkielisiksi. Esimerkiksi Paimiossa on legenda, että kirkkokansa kantoi papin kirkosta ulos kesken messun, kun ei uskonpuhdistuksen jälkeen latinaksi enää vetänytkään. --Vnnen (keskustelu) 24. tammikuuta 2024 kello 17.32 (EET)

Libera Chattiin käyttäjätunnukselle salasanan luominen

Moi! Osaisiko joku sanoa kuinka Libera Chat-verkkoon käyttäjätunnukseen pystyy lisäämään salasanan, niin ei tarvitse aina kirjautua eri tilillä ja kuitenkin sotkeentuu ja saa aloittaa alusta? --Julius 12345 | Keskustelu 15. tammikuuta 2024 kello 20.14 (EET)

Sain tähän jo vastauksen, joten en tarvitse enää apua. Kiitos kuitenkin kaikille jotka oliisvat meinanneet vastata. Julius 12345 | Keskustelu 16. tammikuuta 2024 kello 15.24 (EET)

Kerrotko miten onnistuit lisäämään salasanan Libera Chattiin, että siitä voisi olla apua muille ja kommenttisi olisi merkityksellinen? raid5 16. tammikuuta 2024 kello 19.25 (EET)

Oman tunnuksen rekisteröinti onnistuu sivun https://libera.chat/guides/registration ohjeen mukaisesti. Stryn (keskustelu) 16. tammikuuta 2024 kello 21.30 (EET)

Nelinumeroiset äänestysnumerot

Jos Suomessa joissakin vaaleissa on 999 ehdokasta, jollekulle lankeaa väistämättä äänestysnunero 1000 eli nelinumeroinen äänestysnumero, koska ykköstä ei käytetä.
Jos Suomessa sattuu tulemaan vaalit, joissa on 999 tai enemmän ehdokkaita, kuuluuko nelinumeroiset äänestysnumerot, kuten 1122; 5544; 7887 et cetera kirjoittaa yhteen ilman tuhaterotinta vai tuhaterottimen kanssa?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 18. tammikuuta 2024 kello 22.44 (EET)

Minulle tulee ensiksi mieleen, että kyseessä ei ole luku vaan numero. Toisin sanoen äänestysnumerossa "1000" on neljä numeroa peräkkäin, jotka eivät sinänsä muodosta (tuhat)lukua vaan eräänlaisen koodin, jolla korvataan ehdokkaan nimi. Vähän samaan tapaan kuin autojen rekisterinumerot eivät ole lukuja vaan sisältävät aakkos- ja numeromerkkejä. Vanhassa ja kumotussa kansanedustajien vaaleista annetussa laissa (391/1969, sen 38 §:ssä) käytetään termiä "juokseva järjestysnumero". På svenska heter det "löpande ordinalnummer" i lagen, ei siis "ordinaltal" (järjestysluku). Eri kysymys on, käytetäänkö suomessa oikeiden järjestyslukujenkaan kanssa tuhaterotinta? Voiko joku tulla Finlandia-hiihdossa 3 504:nneksi? --Pxos (keskustelu) 18. tammikuuta 2024 kello 23.25 (EET)

Vastauksena eri kysymykseen: tämän ohjeen esimerkin mukaan käytetään, vaikka ohjeessa ei sitä suoraan sanotakaan. -109.240.36.220 20. tammikuuta 2024 kello 00.54 (EET)

Ja viimeiseen kysymykseen: näköjään ainakin vuonna 2005 on tultu maaliin ilman tuhaterottimia. 3504. sijalla oli Tuunasen Markku. -109.240.36.220 20. tammikuuta 2024 kello 01.07 (EET)

Kysymys vaikuttaa ainakin eduskuntavaalien suhteen teoreettiselta, koska puolue tai valitsijayhdistys voi asettaa enintään niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Uudeltamaalta valitaan eniten eli 37, ja siellä pitäisi olla vähintään 27 eri listaa, jotta päästäisiin 999:ään ehdokkaaseen. Toisaalta kuntavaaleissa todennäköisyys kasvaa: puolue tai valitsijayhdistys voi asettaa ehdokkaita puolitoista kertaa valtuutettujen määrän, eli Helsingissä (jossa on suurin valtuusto) voi asettaa 127 ehdokasta per lista. Silloin kahdeksan eri puolueen tai valitsijayhdistyksen täydet listat jo riittävät tuhannen ehdokkaan rajan ylittämiseen. Todellakin Helsingissä oli vuoden 2021 kuntavaaleissa 1163 ehdokasta. Täällä ei ole käytetty tuhaterotinta. -109.240.36.220 20. tammikuuta 2024 kello 00.54 (EET)

Kiitoksia numeronimimerkille (siffrenym) vastauksista. Löysin Kieltotoimiston sivuilta myös ohjeen koodimaisista merkinnöistä. Siellä kerrotaan, että "lyhyet koodit kirjoitetaan useimmiten yhteen, pitkillä koodeilla on omat ryhmittelytapansa". Ohjeesta siis selviää, että kun jokin kirjain- ja/sekä numeromerkkisarja on käytössä koodina, siihen eivät pätene sellaiset perussäännöt, jotka on tarkoitettu "perusluvuille". Vaaleissa on otettava huomioon myös se, että äänestäjäkunta on heterointelligenttistä. Jotkut vanhakantaiset käyttävät pistettä tuhaterottimena ja joku anglosaksi vanhasta muistista pilkkua. Mahtoikohan noissa Helsingin kaupungin kunnanvaaleissa olla tilanteita, joissa äänestysnumero oli merkitty lippuun 3 504 tai 3.504. (Äänestän tässä esimerkissä varmuuden vuoksi Tuunasta.) --Pxos (keskustelu) 20. tammikuuta 2024 kello 03.56 (EET)

Vanhat suomalaiset tähtien/tähdistöjen nimet

Onko jossain lueteltu (wikipediassa tai muualla) vanhoja suomalaisia tähtien ja tähdistöjen nimiä? Otava, seulaset, kointähti, pohjantähti tulee suoralta kädeltä, mutta eikö suomalaiset muita tuntenut? Vai olenko vain sivistäytymätön tai huonomuistinen? -- Cimon Avaro 21. tammikuuta 2024 kello 00.58 (EET)

Luettelo suomalaisista tähtitaivaan kohteiden nimityksistä. Eipä tuo kauheasti anna lisää jo mainitsemiesi lisäksi. --Farma3110 (keskustelu) 21. tammikuuta 2024 kello 01.48 (EET)

J-loppuiset?

Onko englannin kielessä sanoja (kuten substantiiveja, verbejä tai adjektiiveja), jotka päättyisivät j-kirjaimeen?--37.33.153.37 25. tammikuuta 2024 kello 09.14 (EET)

Ainakin joitakn lainasanoja, kuten The British Raj. Kotivalo (keskustelu) 25. tammikuuta 2024 kello 09.57 (EET)

Muutama, mutta ei kovin tavallisia sanoja; https://www.dictionary.com/e/word-finder/words-that-end-with-j/ Makevonlake (keskustelu) 26. tammikuuta 2024 kello 08.35 (EET)

Yhdysvalloissa äänestäminen

Joku telkkarissa selitti siihen tapaan, että täällä Suomessa jokainen äänioikeutettu pääsee äänestämään kunhan menee oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja näyttää käyvän henkilöllisyystodistuksen mutta Yhdysvaltojen vaaleissa se ei mene noin yksinkertaisesti vaan ensin pitää rekisteröityä äänestäjäksi. Miten se rekisteröityminen tapahtuu? 46.132.31.173 27. tammikuuta 2024 kello 20.01 (EET)

Täyttämällä netissä lomake, jossa kysytään ainakin henkilötiedot ja esim. henkilötunnus tai ajokortin numero sekä puoluekanta, jolla voi olla merkitystä sen kannalta, minkä puolueen esivaaleissa saa äänestää. Noita lomakkeita löytyy googlaamalla vaikkapa ”voter registration [osavaltio]”. --Qwerty12302 (kesk | muok) 27. tammikuuta 2024 kello 20.36 (EET)

Tarkat säännöt riippuvat osavaltiosta, Pohjois-Dakota ei vaadi rekisteröitymistä, vaan henkilöllisyyden ja asuinpaikan varmentaminen äänestyspaikalla riittää. Mutta yleisesti: ensin rekisteröidyt vaikka postitse äänestäjäksi, ja saat samaten postissa kotiin tositteen äänioikeudesta, jonka näytät äänestyspaikalla. Eli aika pitkälle samalla lailla, kuin Suomessakin vielä vähän aikaa sitten. Pelkällä henkilöllisyystodistuksella ei ole vielä pitkään voinut Suomessakaan äänestää. Pohjois-Dakotassa sen sijaan jo 70 vuotta. --J. Sketter (keskustelu) 27. tammikuuta 2024 kello 20.44 (EET) Pitää lisätä, että se tosite äänioikeudesta ei USA:ssa ole vaalikohtainen, vaan toistaiseksi voimassa oleva "äänestyslupa". Viime vaaleissa käyty keskustelu huijariäänestäjistä liittyi siihen, pitääkö rekisteröityvän ihmisen todistaa henkilöllisyytensä missään vaiheessa. Joko äänestyslupaa hakiessaan tai äänestyspaikalla. --J. Sketter (keskustelu) 27. tammikuuta 2024 kello 20.53 (EET)

Onko kaikkialla yhdysvalloissa sama äänioikeuden ikäraja? 18? 46.132.31.173 27. tammikuuta 2024 kello 22.22 (EET)

Perustuslain 26. lisäyksen mukaan vuodelta 1971 äänestysikäraja kaikissa vaaleissa on 18 vuotta. Jos ymmärtää englantia, lisätietoa saa englanninkielisen Wikipedian artikkelista Elections in the World (excluding partially independent and otherwise meaningless areas) ja Yhdysvaltojen valtionhallinnon sivuilta usa.gov.--J. Sketter (keskustelu) 27. tammikuuta 2024 kello 23.11 (EET)

Kommentoin yllä olevan vastauksen kohtaa: "Pelkällä henkilöllisyystodistuksella ei ole vielä pitkään voinut Suomessakaan äänestää." Mihin väite perustuu? Vaalilaissa, joka on vuodelta 1998, lukee ainoastaan "Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään." Sitä edeltäneissä laeissa eduskuntavaaleista (1969) ja kunnallisvaaleista (1972) on samansisältöiset lauseet. Missään näistä ei esim. postissa tullutta ilmoituslappua vaadita. Huomattakoon, että edes henkilöllisyystodistus ei ole välttämätön, jos henkilöllisyyden pystyy jotenkin muuten luotettavasti selvittämään, esim. niin, että vaalilautakunnan jäsenet tuntevat äänestäjän. -176.72.102.217 30. tammikuuta 2024 kello 16.52 (EET)

Henkilökohtaisesti äänestin ammoin presidentinvaaleissa niin että mukanani oli henkilö jolla oli passi joka kertoi kuka olen. -- Cimon Avaro 30. tammikuuta 2024 kello 18.52 (EET)

IP näyttää olevan oikeassa lainsäädännön historiasta. En ole itse koskaan kuullut äänestämisestä ilman henkilötodistusta, mutta näemmä sekin on Suomessa mahdollista, mikä on varmaan ihan hyvä asia. --J. Sketter (keskustelu) 1. helmikuuta 2024 kello 03.37 (EET)