Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Norja

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Ei hyväksytty (Vain 1 kannatti hyväksi artikkeliksi.) --Pxos (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 00.45 (EEST)

Norja

Pitkä ja hyvin lähteistetty sekä kuvitus on erittäin hyvä --HenriHa (keskustelu) 28. toukokuuta 2013 kello 12.46 (EEST)

Äänestys päättyy 4. kesäkuuta 2013 kello 12.46 (EEST).

Kannatan

Vastustan

1. Tämänhetkinen artikkeliversio ei ole vielä tasoltaan hyvä, sisällöltään täsmällinen, laajuudeltaan kyllin kattava ja tasapainoinen. Useita perusasioita saisi vielä parantaa, kommentteja olikin jo keskustelussa. Suosittelisin aikalisää, ja artikkelin täydentämistä. --Paju (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 02.57 (EEST)
2. Kuten ed. Ei ole juuri kehittymässä tasapainoisempaan suuntaan. Mikäli tilanne muuttuu, käyn vaihtamassa ääneni. --Höyhens (keskustelu) 1. kesäkuuta 2013 kello 19.25 (EEST)

Keskustelu

Paljon on hyvää. Naapurimaa on aiheena sikäli vaativampi, että sopiva laajuus (yksi hyvän artikkelin kriteereistä) tarkoittaa melko kattavaa käsittelyä. Eli sisältöä sopii muutamin paikoin täydentää ja täsmentää. Laadukkuutta edustaa mielestäni osaltaan se, että keskeinen pointti löytyy jo maa-artikkelista, eikä ole piilossa vain täydentävissä artikkeleissa. Ohessa eräitä ehdotuksia virikkeeksi. Kaikkea ei mielestäni tarvita hyvän artikkelin tasolle, voi poimia:

• Voisiko mainita Golf-virrasta ja Kölivuoriston suuresta vaikutuksesta ilmavirtauksiin, pilvisyyteen ja sademääriin.
• Jäätiköt, ehkä nimeä myös muutama ja kerro lyhyesti muutoksista. (Halutessa myös jäätiköt Huippuvuorilla).
• Kerro, miten isot merialueet Norjalle kuuluvat ja missä. Kuvaa tärkeimmät vyöhykkeet (kuten EEZ)? Tämä on Norjasta puhutaessa keskeinen asia. Pelkkä maa-ala ei kuvaa Norjaa, koska merenpohjan rikkaudet näkyvät taloudessa ja hyvinvoinnissa erittäin keskeisenä tekijänä.

* en-wikin EEZ-artikkeli (englanniksi) ja sen lähteet.

• Konkretiaa lukujen kautta ilmastoon: mitkä ovat tyypilliset ja äärilämpötilat (vaihteluväli)? Miten paljon sataa (vaihteluväli), missä eniten? Lähtökohdaksi voi ottaa vaikka paikallisen ilmatieteellis-meritieteellisen asiantuntijalaitoksen (Meteorologisk institutt) englanninkielisen ilmastosivun. Jos puhutaan tuulisuudesta, voisi varmaan kertoa esim. keskimääräisen tuulennopeuden muutamilla paikoilla. Eikä kaikki kova puhallus ole "kovaa tuulta". Norjassa on kosolti myrskyjä (selvästi Suomea enemmän), toisinaan puhallus yltyy hirmumyrskynopeuteen esim. nimetyjä myrskyjä (norjaksi). Olisi hienoa, jos tähän saisi keskimääräisen myrskypäivien määrän.

* Siis: faktoja esimerkiksi: Ilman lämpötila on Norjassa mittaushistorian aikana ollut kylmimmillään -51,4 °C (1.1.1886, Karasjok) ja lämpimimmillään +35,6 °C (20.6.1970, Nesbyen). Sademäärä vaihtelee paljon paikkakunnan sijainnin mukaan. Keskimääräisen vuosisademäärän vaihteluväli mittausasemilla on 278 mm (Øygarden, Oppland)–3575 mm (Brekke). Tosin Norjan ilmatieteellinen laitos (Meteorologisk institutt) arvioi, että paikoin jäätiköllä (jossa ei ole mittausasemia), vuosisademäärä on jopa noin 5000 mm. ... Lähde oli edellä. Jos alueellisesta jakaumasta haluaa kirjoittaa löytyy, löytyy esimerkiksi vertailukauden 1961-1990 kartta keskilämpötilasta ja sademäärästä lähteeksi.

* Tapausesimerkki harvinaisen voimakkaasta myrskystä: tammikuun 1. päivän 1992 hirmumyrsky (englanniksi).

* Climate change and natural disasters in Norway (englanniksi). Pitkä julkaisu ilmastomuutoksen ennakoiduista vaikutuksista. Tästä (menneen analyysi) vois poimia paljonkin, vaikka maininnan lumi- ja maavyöryistä, jotka ovat myös surmanneet väkeä Norjassa (yhteenveto vuosilta 1905-2006, kuva 7.3).

• Suojelualueista mainitaan yleisellä tasolla (prosenttiosuus). Missä suojelualat ovat - vuorillako? Voisiko kansallis- tai luonnonpuistoista mainita jonkun tunnetuimman? Onko kiistoja suojelualueiden käytöstä? Onko sellaisia alueita, jotka ovat esimerkiksi Suomen rajan tuntumassa ja jonne suomalaisetkin hiihtelevät tai vaeltavat vaikkapa Kilpisjärveltä. (osaksi täydentävien artikkelien asiaa, muutamaa lisälausetta kaipasin.)
• Politiikkaan kuuluu muutakin kuin hallinto. Tässä tai talousosiossa sopii kertoa, millaisissa talous- ja rajaliitoissa maa on. Onko se ETA-maa, Schengen-aluetta? Tarvitseeko suomalainen sinne Suomesta matkustaessaan passia? Ottaako Norja Nato-maana vastaan ydinaseita? Ehkä Nobelin rauhanpalkinnostakin voisi sanoa. Voiko maan poliittisesta linjasta sanoa mitään? Onko Norja mukana rauhanvälityksessä, suuri vai pieni kehitysavun antaja? Yksityiskohta: Nato-maan politiikkaosiossa soisi miellellään näkevänsä rinnakaisia lähteitä toisen Nato-maan tiedusteluorganisaation tietosanakirjan ohella.
• Korkeaa BKT-tasoa henkeä kohti voisi avata. Esim. miten sijoittuu Euroopassa ja maailmassa (per capita)? Myös BKT:n muodostuminen eri sektoreilta olisi paikallaan pääartikkelissakin. Viennin ja tuonnon kokonaisarvo (NOK tai/ja EUR). Tärkeimmät tuonti- ja vientituotteet (prosentteina) ja maat. Luettelo ilman osuuksia ei kerro paljoa. Haluttaessa voi mainita joitain tunnetuimpia norjalaisyrityksiä.
• Energiaosastossa voisi kertoa, miten Norja tuottaa oman sähkönsä ja lämpönsä - fossiilisilla, vesivoimalla vai tuulivoimalla - ja onko se omavarainen ja ehkä vaihteleeko tuotanto vuodesta toiseen (esim. sateen seurauksena, jos ja kun vesivoimaa on paljon), miten paljon se myy tai ostaa sähköä? esim. 2009 tase, yhtenä väläyksenä. Tämä on sikälikin kiinostavaa, että Norja on osa pohjoismaisia ja eurooppalaisia sähkömarkkinoita, ja maan energiatilanne vaikuttaa suomalaisten arkeen (eli sähkön hintaan täällä).
• Lentokentistä konkretiaa pikemmin kuin kappalemääriä. Eli mitkä ovat tärkeimmät kansainväliset lentokentät (isoimmat nimeltä ja matkustajamäärät) ja ehkä montako jollain mittarilla isoa sotilaslentokenttää maassa on. Rautateistä voisi kertoa tärkeimmät henkilöliikenteen reitit (esim. Oslo-Bergen) tai ainakin matkustajien määrää vuositasolla.

• Lentoasemista kehitystarpeineen (2007) (norjaksi), jo tuolloin oli kaksi yli 3 km kiitotiellä varustettua lentoasemaa. Eli vois korjata väitteitä... en-wikin artikkelin (englanniksi) kautta löytyy myös lähde matkustajamäärältään vilkkaimmille lentoasemille. Lentoliikenteen merkitys keskeinen etäisyyksien takia, vuoristoisessa maassa maantie- ja junayhteydet varsin hitaita.
• Junamatkojen määrä (englanniksi). Huomaa Oslon paikallisjunien suuri osuus matkoista. Trains in Norway (englanniksi), hieman tarinaa junista turistille.

• Koulutuksessa voisi todeta yliopistoista. Esimerkiksi opiskelijoiden määrä, arvostetuimmat/ suurimmat korkeakoulut?
• Tiede ja tutkimus? Millä osaamisalueella maa on tunnettu?
• Kirjallisuus ja kulttuuriosio on kepeä. Saa laajentaa. Lehdistö- ja sananvapauden tasosta voi sanoa ja konkretisoida tätä esim. rankingsijoitusten kautta (Toimittajat ilman rajoja, tms). Jos on intoa, voisi kansallisia juhla/vapaapäiviä luetella (ehdotus, ei vaatimus HA-tasolla).

Hitaasti hyvä tulee, ajatellen aivan kaunis... --Paju (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 02.22 (EEST)

Voitko tarkistaa ja korjata lähdelinkkien (tai Aiheesta muualla) toimivuuden? Työkalu näyttää, että jotkut linkitykset ovat rikki. Nuo punaisella näkyvät pitäisi laittaa kuntoon.--Paju (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 02.38 (EEST)