Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Koraani

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty Peltimikko 11. joulukuuta 2007 kello 14.26 (UTC)

Koraani

Kattava, tasapuolinen ja lähteistetty artikkeli islamin pyhästä kirjasta. Ss-statukseen vaadittaisiin lisää lähdekirjallisuutta, mutta hyväksi artikkeliksi löytyy täydet mahdollisuudet. --Peltimikko 4. joulukuuta 2007 kello 08.17 (UTC))

Äänestys päättyy 11. joulukuuta 2007.

Kannatan

1. --JannE 4. joulukuuta 2007 kello 12.42 (UTC)
2. --Kalastaja09 4. joulukuuta 2007 kello 12.43 (UTC)
3. Menköön, kaikinpuolin tosin vähän puutteellinen, juttua voisi olla enemmäkin ja lähteitä tosiaan heikosti. Hyväksi kuitenkin menee. --kallerna™ 4. joulukuuta 2007 kello 12.54 (UTC)
4. Kannatan. Potentiaalisesti kiistanalainen aihe, josta on kirjoitettu hyvä ja puolueeton artikkeli. Kyllähän tätä voi vielä pidentää, mutta tällöin harkitsisin enemminkin artikkelisarjaa kuin yhtä artikkelia. --M. Porcius Cato 4. joulukuuta 2007 kello 12.55 (UTC)
5. Menköön hyväksi artikkeliksi. --Johney 4. joulukuuta 2007 kello 13.03 (UTC)
6. --Mr. Showman 4. joulukuuta 2007 kello 14.12 (UTC)
7. Kallernan sanoin. Lähteet ovat kyllä hieman yksipuolisia. --Nro92 4. joulukuuta 2007 kello 14.14 (UTC)
8. Lähteet yksipuolisia, mutta menköön. --Eetvartti ^(Kerro) 4. joulukuuta 2007 kello 15.34 (UTC)
9. Shukran, habib.--ukas 4. joulukuuta 2007 kello 18.30 (UTC)
10. Hyvä juttu. Laajentaminen voi vaatia sitten jo ala-artikkeleiden kirjoittamista näin laajasta historiallisesta aiheesta.Tetopa 5. joulukuuta 2007 kello 15.08 (UTC)
11. Hyvä artikkeli. Suositeltua varten voisi mielestäni laajentaa jonkin verran ilmankin ala-artikkeleja.--Otso Huuska 5. joulukuuta 2007 kello 15.50 (UTC)
12. --Valtter92 5. joulukuuta 2007 kello 20.15 (UTC)
13. --junafani (kahvitarjoilu) 6. joulukuuta 2007 kello 13.26 (UTC)
14. --Vnnen 6. joulukuuta 2007 kello 20.50 (UTC)
15. Hyvä on.- -Tanár 9. joulukuuta 2007 kello 18.12 (UTC)
16. --Fordson 9. joulukuuta 2007 kello 18.21 (UTC)
17. --TJK 10. joulukuuta 2007 kello 14.08 (UTC)
18. Paljo on tavaraa --Siliamaav 11. joulukuuta 2007 kello 13.50 (UTC)

Vastustan

# Kolme lähdeviitettä on liian vähän. --Johney 4. joulukuuta 2007 kello 13.02 (UTC)

Keskustelu

En löytänyt artikkelista mitään suurempaa kokonaisuutta siitä, miten koraani vaikuttaaa käytännössä muslimien elämään. Artikkelista puuttuu myös jonkinlainen kriittinen tulkinta opuksen sisällöstä: Sisältääkö kirja historiallisisa väitteitä, jotka nykytutkimuksen valossa ovat tuulesta temmattuja tai paljonko koraanissa on "totta" (noin historiallisten tapahtumien valossa). Pyytäisin myös tuohon Luonnontieteellinen tulkinta -osioon selvennystä. Sanassa sanotaan: "Näkemyksen mukaan kaikki luonnontieteen tulokset löytyvät jo Koraanissa." –Tarkoittaako tämä käytännössä sitä, että koraanista löytyy moderni tiede aikadilaatioineen ja pituuskontraktioineen, vai mitä se haluaa sanoa? --qWerk 4. joulukuuta 2007 kello 12.58 (UTC)

1) Käytännössä muslimien elämään vaikuttaa sunna eli elämäntapa. Koraani on vain yksi osa sitä. Harvempia, pelkästään Koraanin mukaan eläviä naljaillaan "koraanifanaatikoiksi". 2) Kriittikiä kyllä löytyy esimerkiksi kappaleessa "Vieraat osat". Koraani ei edes pyrikään olemaan historian oppikirja vaan se on lähinnä hengellistä saarnaa, josta löytyy satunnaisesti yksityiskohtaisia ohjeita milloin mistäkin elämän alueelta. 3) Kappale "Luonnontieteellinen tulkinta" liittyy laajemmin eri _islamilaisiin_ tulkintoihin Koraanista. Seuraavassa kappaleessa asian ydin sanotaankin: Historialliskriittinen tutkimus on vaikeaa islamilaisissa maissa, kun vertaa tilannetta länsimaihin, jossa kriittinen raamattututkimus on pääosin hyväksytty jo 1800-luvulta lähtien. --Peltimikko 4. joulukuuta 2007 kello 14.08 (UTC)

Tuo "Luonnontieteellinen tulkinta" ei aukene minulle lainkaan. Siis sen mukaan koraanin ymmärtäminen ei ole ollut mahdollista aiemmin. Persiassa ja arabiassahan tiedettä oli ollut jo monia vuosisatoja ennen koraanin ilmestymistä, joten miksi sen tulkinta on ollut mahdollista vasta nyt? – Miten nykyaikainen tiede (tai tiede ylipäätään) on tulkinnan mukaan paljastanut koraanin merkityksen? Ei jummarra. --qWerk 4. joulukuuta 2007 kello 15.02 (UTC)

Ideana tässä tulkinnassa on se, että Muhammadin jumalallisissa ilmestyksissä – joista siis koottiin myöhemmin Koraani – oli asioita, joita ei siihen aikaan voitu tietää. Nämä asiat ovat paljastuneet yli tuhat vuotta myöhemmin, kiitos tieteiden. Esimerkkejä löytyy vaikkapa islam-oppaasta [1], jossa väitetään että Koraani sisälsi tarkat sikiön vaiheet. Tulee hieman mieleen vastaava kristillispohjainen Älykäs suunnittelu eli jonkinlaisesta "tieteen aukkojen Jumalan" palvomisesta tässäkin on kyse. --Peltimikko 4. joulukuuta 2007 kello 19.21 (UTC)

Olen melkoisen samaa mieltä. Kyseessä on siis eräs esoteerinen lukutapa, jossa filosofisena oppirakennelmana on nykyluonnontiede. Asiaa valottaa ehkä kristillinen esimerkki: Psalmissa 19 todetaan:

Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle. Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä jonka voisi korvin kuulla. Kuitenkin se kaikuu kaikkialla, maanpiirin yli merten ääriin.

Uskoakseni "luonnontieteellisessä" lukutavassa tämä voitaisiin tulkita salatuksi ilmoitukseksi siitä, millainen on fysikaalisen lain luonne. Eihän jokin fysikaalinen laki ole "puhetta, sanoja, ääntä, jonka voisi korvin kuulla". Silti se, Jumalan asettamana, kaikuu kaikkialla maailmankaikkeudessa. Luonnollisesti tässä esimerkissä tulkitsen Raamattua, jota itse tunnen paremmin, mutta samalla periaatteella voisi tulkita varmasti myös Koraania. Tulkintatapa ei tietenkään kestä mitään loogista analyysiä eikä sitä voi järkiperäisesti puolustaa, mutta sen kautta saatava kokemus uskonnon ja tieteen synteesistä voi olla erittäin tyydyttävä. Kyse on siis mystiikasta. "Aukkojen Jumalaa" tuskin kukaan monoteististisen uskonnon vakaa kannattaja tunnustaa palvovansa. Kyse on jostain paljon ylevämmästä, vaikka se kuulostaisikin maallisen logiikan kannalta melkein samalta kuin "aukkojen Jumala". ;-) --M. Porcius Cato 4. joulukuuta 2007 kello 20.18 (UTC)

Voisikos tuota luonnontieteellinen tulkitna .osiota parantaa, siten ettei siitä ilmenisi jästipäillekkin paremmin mistä on kyse. Mielestäni artikkelissa tuo ei ilmene tarpeeksi selvästi ja tuo kohta on muutenkin enemmänkin kritiikkiä tulkintatapaa kohtaan kuin selitystä itse tulkinnasta.--qWerk 5. joulukuuta 2007 kello 14.48 (UTC)