Whitehallin palatsi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hendrick Danckertsin maalaus Whitehallin palatsista noin vuodelta 1675.

Whitehallin palatsi oli Englannin kuningaskunnan hallitsijoiden asuinpalatsi Lontoossa vuosina 1530–1698, kunnes se tuhoutui tulipalossa. Ennen tulipaloa se oli Euroopan suurin palatsi. Whitehall-katu on nimetty sen mukaan. Palatsin ainoat nykyaikaan säilyneet osat ovat Banqueting House ja Henrik VIII:n viinikellari. Lisäksi Thamesin rannan puoleisella alueella on yhä nähtävissä osa kuningatar Marian portaista, joita pitkin palatsista oli kulkuyhteys kuninkaalliselle proomulle.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yorkin arkkipiispa Walter de Grey hankki tontin Thamesin rannasta vuoden 1240 paikkeilla ja rakennutti siihen oman asumuksensa. Kuningas Henrik VIII otti tontin ja rakennukset käyttöönsä erotettuaan kardinaali Wolseyn valtion viroista vuonna 1530.

Henrik laajensi palatsia huomattavasti, ja laajennusten jälkeen siellä saattoi harrastaa muun muassa tennistä, nurmikeilailua, kukkotappelua ja turnajaisia. Rakennustyöt vuoteen 1536 mennessä olivat maksaneet yli 8 000 puntaa,[2] mikä vastaa nykyrahassa Englannin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna 1,4 miljardia puntaa.[3] Henrikin avioliitoista kaksi solmittiin Whitehallin palatsissa: Anna Boleynin kanssa vuonna 1533 ja Jane Seymourin kanssa vuonna 1536. Henrik myös kuoli siellä vuonna 1547.

William Shakespearen näytelmä Myrsky esitettiin ensimmäisen kerran Whitehallin palatsissa vuonna 1611.

Inigo Jonesin suunnitteleman Banqueting Housen rakentaminen aloitettiin Jaakko I:n aikana vuonna 1619. Sen kattomaalaukset ovat Peter Paul Rubensin käsialaa. Jaakon poika Kaarle I mestattiin Banqueting Housen edessä vuonna 1649. 1680-luvulla Whitehallin palatsiin tehtiin Sir Christopher Wrenin suunnittelemia muutoksia.

Whitehallin palatsi oli hyvin epäsäännöllinen, siinä oli erikokoisia ja -tyylisiä osia, ja se näytti enemmänkin pieneltä kaupungilta kuin yhdeltä rakennukselta. Tammikuussa 1698 palatsissa riehui tulipalo, joka tuhosi lähes kaiken lukuun ottamatta Banqueting Housea ja Henrik VIII:n viinikellaria. Palatsia ei rakennettu enää entiselleen, vaan alue muuttui ajan myötä hieman tavallisempien asuintalojen ja hallintorakennusten paikaksi.

Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriön päärakennus valmistui entiselle palatsialueelle vuonna 1959. Puolustusministeriön pohjakerroksessa sijaitsee Henrik VIII:n viinikellari, jota jouduttiin siirtämään kolme metriä länteen ja kuusi metriä syvemmälle, jotta se saatiin uuden rakennuksen sisään. Kellarissa järjestetään joskus juhlia.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Queen Mary’s steps Londonremembers.com. (englanniksi)
  2. Weir, Alison: Henry VIII – King & Court, s. 383. Vintage, 2008. ISBN 978-0099-532-422. (englanniksi)
  3. Measuring Worth – Purchasing Power of the Pound
  4. Ediblegeography.com: The Last Places