Weißenfels

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Weißenfels
Weißenfelsin keskusta Saale-joen varrella.
Weißenfelsin keskusta Saale-joen varrella.
Vaakuna
Vaakuna

Weißenfels

Koordinaatit: 51°12′N, 11°58′E

Valtio Saksa
Osavaltio Saksi-Anhalt
Piirikunta Burgenlandkreis
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 114 km²
Korkeus 100 m
Väkiluku (2016) 40 671[1]
 – Tiheys 358 as./km²
Postinumero 06667
Suuntanumero(t) 03443









Novalis-talo sijaitsee osoitteessa Klosterstraße 24. Novalisin hauta on noin 150 metrin päässä kaupunginpuistossa.

Weißenfels on kaupunki Saksassa Saksi-Anhaltin osavaltion eteläisimmässä osassa. Se sijaitsee kolmisenkymmentä kilometriä Leipzigista lounaaseen. Kaupunkia halkoo Elben sivujoki Saale. Weißenfels on aiemmin ollut merkittävä jalkineteollisuuden keskittymä. Sen nähtävyyksiä on muun muassa Neu-Augustusburgin linna.

Kaudella 19611990 Weißenfelsin vuotuinen keskilämpötila oli 9,4 °C. Kylmin kuukausi oli tammikuu (0,3 °C) ja lämpimin heinäkuu (18,6 °C). Keskimääräinen vuotuinen sademäärä oli 471 mm. Sateisin kuukausi oli kesäkuu ja vähäsateisimmat vastaavasti tammi- ja helmikuu.

Weißenfelsin väkiluku on noin 40 000 asukasta.[1]

Historia ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Weißenfels vuonna 1650.

Weißenfels sai kaupunkioikeudet vuonna 1185.[2] Sitä ennen nykyisen Weißenfelsin alueella oli sijainnut kolme erillistä kylää: Tauchlitz, Horklitz/Georgenberg ja Klenkow(e)/Klingau. Horklitzista on varhaisin kirjallinen maininta 900-luvulta. Weißenfels sijaitsi kahden kauppareitin varrella. Myöhäiskeskiajan ja uuden ajan taitteessa kaupunkiin kehittyi vahva käsityöteollisuus. Erityisesti suutari- ja räätälitoiminta kukoistivat. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana 1600-luvulla kaupungin väkiluku romahti 2 200:sta 960:een. Sodan jälkeen alkoi taloudellinen nousu ja Weißenfels oli Sachsen-Weißenfels -ruhtinaskunnan keskus vuodesta 1656 vuoteen 1746. Hiilen myötä alkoi 1700-luvulla voimakas taloudellinen kehitys. Erityisesti jalkineteollisuus kohosi merkittäväksi; vuonna 1895 kaupungissa oli 45 alan teollisuuslaitosta.

Kansallissosialismin aikana tuhottiin Nordstraße 14:ssä sijainnut synagoga. Toisen maailmansodan jälkeen Weißenfels kuului Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeeseen. Useat jalkinevalmistajat kansallistettiin ja niistä muodostettiin yksi iso kombinaatti. 1980-luvun loppuun mennessä Weißenfels oli DDR:n suurin jalkineteollisuuskeskittymä. Alan laitoksissa työskenteli yli 6 000 henkeä ja noin 75 % DDR:n jalkineista tuotettiin Weißenfelsissa ja sen ympäristössä. Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen Weißenfelsin jalkineteollisuus ei ollut elinkelpoinen ja se hävisi. Työttömyys nousi huomattavasti.

Weißenfelsin väkiluku nousi 1990-luvulla ja oli vuonna 2000 noin 46 000. Sen jälkeen väkiluku väheni, kunnes 2010-luvulla kääntyi jälleen nousuun. Syntyvyys on ollut ennustettua korkeampaa, mutta kuitenkin pienempää kuin kuolleisuus, mikä on useille Saksan pikkukaupungeille varsin tavanomaista. Vuonna 2017 ylipormestarina (Oberbürgermeister) toimineen Robby Rischin mukaan väestönkasvun taustalla on pitkäjänteinen pyrkimys ulkomaalaistaustaisen väestön integroimiseksi paikalliseen kulttuuriin. Myös sijainti Leipzig-Hallen taajama-alueella avittaa kehitystä, kuin myös monipuolinen talouselämä - etenkin korkean arvonlisän työpaikat.[3]

Weißenfelsin huomattaviin nähtävyyksiin lukeutuu Schloss Neu-Augustusburg. Nykyisen linnan rakennuttivat ruhtinaat August ja Johann Adolf I vuosina 1660–1694 kolmikymmenvuotisessa sodassa tuhoutuneen linnan tilalle. Geleitshaus Weißenfels rakennettiin renessanssityyliin vuonna 1552. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf, joka kuoli Lützenin taistelussa kolmikymmenvuotisessa sodassa 6. marraskuuta 1632, palsamoitiin Geleitshausissa. Toimenpiteestä vastasi apteekkari Casparus König. Talon eräässä erkkerihuoneessa on säilynyt tapahtumasta muistuttava veritahra. Nykyisin rakennuksessa toimii museo ja ravintola.

Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkineteollisuuden tilalle Weißenfelsiin on tullut elintarviketeollisuutta (muun muassa Tönnies Fleischwerkin tuotantolaitos). Aurinkopaneeleihin, erityyppisiin oviin ja vastaaviin tuotteisiin keskittyneellä Schüco International KG:llä on toimipiste kaupungissa.

Weißenfelsissa risteävät valtatiet B 91, B 87 sekä B 176. Keskustan läheisyydessä sijaitsee moottoriteiden A 9 ja A 38 risteys. Weißenfelsin rautatieasema, Weißenfelser Bahnhof, sijaitsee vuonna 1846 avatun Thüringenin rasan varrella. Reitillä StralsundBerliiniErfurtDüsseldorf kulkevat IC-junat pysähtyvät asemalla. Paikallisjunaliikenteessä Weißenfelsista on suora yhteys Halleen, Leipzigiin, Erfurtiin ja Zeitziin. Schkeuditzin kaupungin pohjoispuolella sijaitseva Flughafen Leipzig/Halle (noin 2 723 000 matkustajaa vuonna 2007) on lähin merkittävä lentoasema.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koripallossa Mitteldeutscher BC on pelannut maan pääsarjassa. Kaupungin menestynein jalkapalloseura on 1. FC Weißenfels. Weißenfelsissa pelattiin ensimmäinen salibandyn nuorten MM-kilpailu marraskuussa 2001. Seurajoukkue UHC Sparkasse Weißenfels on Saksan moninkertainen bundesliigan mestarijoukkue.

Kuuluisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Weißenfelsin historiaan liittyviä tunnettuja henkilöitä ovat muun muassa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Bevölkerung und Erwerbstätigkeit / Natürliche Bevölkerungsbewegungen, Wanderungen (Herausgabemonat Februar 2018) Statistisches Landesamt Sachsen Anhalt: Statistischer Bericht. 31.12.2016. Viitattu 14.4.2018.
  2. Stadtgeschichte Weissenfels. Viitattu 26.3.2018. (saksaksi)
  3. Andreas Richter ja Angelika Andräs – Quelle: https://www.mz-web.de/25685606 ©2018: Bevölkerung Weißenfels überholt Prognose Mitteldeutsche Zeitung. Viitattu 14.4.2018. (saksaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Weißenfels.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de: Weißenfels