Webinaari

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Webinaari eli verkkoseminaari on internetin välityksellä toteutettu virtuaalinen tapahtuma, johon sekä esiintyjät että yleisö osallistuvat omalta päätelaitteeltaan maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Webinaaria voidaan hyödyntää etä- tai verkko-opetuksessa[1] järjestämällä luentoja ja koulutuksia. Webinaarina voi toteuttaa myös erilaisia tiedotustilaisuuksia ja markkinointitapahtumia, esimerkiksi tuotelanseerauksia.

Selvin ero videoneuvotteluihin on se, että webinaarit toteutetaan www-selaimella käytettävillä verkkosovelluksilla tai tietokoneelle/mobiililaitteelle asennettavilla ohjelmilla. Webinaarien järjestämiseen käytettyjä sovelluksia ovat esimerkiksi Citrix GoToWebinar, Adobe Connect, WebEx, WebinarJam Studio, Striimari, Bambuser, Appear.in, Skype ja Microsoft Lync (uudelta nimeltään Skype for Business)[2].

Webinaari on lähtökohtaisesti virtuaalinen tapahtuma, johon ei osallistu fyysisesti läsnä olevaa yleisöä. Webinaaritekniikan avulla voidaan kuitenkin välittää sisältöä myös fyysisestä tapahtumasta, jolloin osa tapahtuman yleisöstä on samassa tilassa esiintyjän kanssa, osa seuraa tapahtumaa liittymällä webinaarilähetykseen.

Webinaarilähetys voi siis toteutua kahdesta erilaisesta lähtökohdasta:

  1. Järjestetään virtuaalinen tapahtuma: esiintyjät ja yleisö eivät ole samassa tilassa.
  2. Webinaarilähetys fyysisestä tapahtumasta: webinaarilähetys voidaan striimata eli jakaa samanaikaisesti kasvokkaisesta tilaisuudesta, jossa esiintyjä puhuu paikalla olevalle yleisölle. Tällöin webinaariosallistujat eli etäosallistujat ovat sekundaarinen yleisö. Käytännössä tallenteen myöhemmät katsojat ovat kolmas yleisö.

Ensimmäisessä mallissa esiintyjät ja osallistujat ovat yhtä aikaa etäyhteydessä toisiinsa omilta tietokoneiltaan. Webinaarissa kaikkien näytöillä on pääpiirteissään sama näkymä; esimerkiksi esiintyjän diat, esiintyjän kasvot tai näiden yhdistelmä. Videokameran käyttö webinaarissa ei ole välttämätöntä, sillä usein webinaarin viestinnälliset tavoitteet saavutetaan hyvän suullisen esityksen ja sitä tukevan esitysmateriaalin avulla.

Webinaarin vuorovaikutteisuus voi perustua etäosallistujien ääneen esittämiin kysymyksiin, mutta kysymyksiä voi esittää myös chattiruudulla, jolloin esiintyjä vastaa niihin joko suullisesti tai kirjoittamalla. Tämän lisäksi webinaareissa voidaan kommunikoida erilaisten äänestysten muodossa, jolloin kuulijoiden mielipidettä voidaan kysyä livetilanteessa.

Webinaarit voidaan tallentaa videolle myöhempää katselua varten, joten webinaarit tavoittavat yleisöä myös niiden toteutusajankohdan jälkeen. Eräissä webinaariohjelmistoissa voidaan myös indeksoida esityksen runko, jolloin jälkikäteen kuulija voi hyppiä eri osioiden välissä[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Majander, Elise: Webinaarin soveltuvuus poliisihallinnon täydennyskoulutukseen pro gradu. syyskuu 2013. Viitattu 9.3.2016.
  2. Webinaarit ja verkkoneuvottelu | Oppimista tukevat työkalut ja ohjeet oppimateriaalit.jamk.fi. Viitattu 9.3.2016.
  3. Webinaarin järjestäminen 10 kohdan listana - Reload Media Reload Media. Viitattu 14.3.2016. fi-FI