We Shall Overcome

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joan Baez esittää kappaleen Valkoisessa talossa helmikuussa 2010.

We Shall Overcome (suomeksi myös Rauha sodan voittaa) on yhdysvaltalainen protestilaulu. Se tunnettiin Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen ja lähes kaikkien muidenkin 1960-luvun demokraattisten joukkoliikkeiden tunnuslauluna.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulun innoittajana on Charles Albert Tindley -nimisen mustan pastorin vuonna 1900 julkaisema virsi ”I’ll Overcome Some Day”. Melodia on myös lähes sama kuin vanhassa negrospirituaalissa ”No More Auction Block”, jonka aiheena on orjuuden lakkauttaminen, ja 1800-luvun lopulla syntyneessä Yhdysvaltain mustien uskonnollisessa kansanlaulussa ”I’ll Be All Right”. Tindleyn virsi tuli 1900-luvun alussa suosituksi Etelävaltioissa työväenliikkeen taistelulauluna lakkojen aikana. American Tobacco Companyn Charlestonin tehtaiden pääosin mustat tupakkatyöläiset lauloivat talven 1945–1946 lakkomarssien aikana sen muunnelmaa ”I Will Overcome”.[2] Tiettävästi Lucile Simmons -niminen työläisnainen keksi korvata sanan ”I” (minä) sanalla ”We” (me).[3] Lakon päättymisen jälkeen eräät siihen osallistuneet esittelivät laulun Zilphia Hortonille, tennesseeläisen Highlander Folk School -kansanopiston valkoiselle musiikinopettajalle. Horton opetti vuosien varrella laulun useille oppilailleen, joihin lukeutui folklaulaja Pete Seeger. Seeger muutti laulun nimen ja pääsäkeen muotoon ”We Shall Overcome” sekä lisäsi kaksi uutta säettä.[2][4] Folklaulajat Guy Carawan ja Frank Hamilton muokkasivat vielä laulun rytmiä, jolloin se sai nykyisen muotonsa.[4]

Seeger ja Horton julkaisivat laulun sanat ensi kerran vuonna 1948 People’s Songs -nimisessä vihkosessa.[4] Martin Luther King kuuli We Shall Overcomen ensi kerran Seegerin laulamana Highlander-opiston 25-vuotisjuhlissa vuonna 1957. Hortonin kuoltua hänen seuraajansa Carawan esitti laulun kansalaisoikeusjärjestö Student Nonviolent Coordinating Committeen perustamiskokouksessa Raleigh’ssa vuonna 1960, minkä jälkeen se alkoi levitä rotuerottelun lakkauttamista vaatineen Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen piirissä. Mielenosoittajat lauloivat sitä muun muassa vuoden 1963 Washingtonin-marssilla ja vuoden 1965 Selman mielenosoitusten aikana. Presidentti Lyndon B. Johnson lainasi laulun sanoja puhuessaan Yhdysvaltain kongressille maaliskuussa 1965 ja ehdottaessaan uuden äänioikeuslain säätämistä.[2] Lopulta We Shall Overcomea käyttivät hengennostatuslauluna lähes kaikki 1960-luvun demokraattiset joukkoliikkeet Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa.[1]

Tekijänoikeustilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seeger, Carawan ja Hamilton rekisteröivät laulun tekijänoikeudet vuonna 1960. He lahjoittivat siitä saamansa rojaltit We Shall Overcome Fund -nimiselle rahastolle, jonka on tarkoitus tukea Yhdysvaltain mustien kansalaisaktivismia.[4] Newyorkilainen tuomioistuin määräsi syyskuussa 2017, että laulun kertosäe ”We Shall Overcome…” ei voi olla tekijänoikeuksien alainen, koska se on epäitsenäinen muunnelma vanhemman laulun sanoista. Laulun oikeuksien omistajana esiintynyt Ludlow Music -kustantamo ilmoitti tammikuussa 2018 luopuvansa sekä sävelen että sanoituksen tekijänoikeuksista ja vapauttavansa koko kappaleen kenen tahansa vapaaseen käyttöön. Taustalla olivat laulun tunnetuimman version alkujaankin epäselvät tekijänoikeusmerkinnät, joiden vuoksi Ludlow Music ei ollut saanut tuomioistuinta vahvistamaan yhtiön yksinoikeutta siihen.[5][6]

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kappale tuli Suomeen 1960-luvun puolivälissä ja Tapio Lipponen suomensi sen nimellä ”Rauha sodan voittaa” vuonna 1965 tai 1966. Arvo Salo teki 1970-luvulla sosiaalidemokraattisen nuorisojärjestön käyttöön toisen suomennoksen otsikolla ”Tasavertaisuus”.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Virpi Kari (toim.): Työväen laulukirja, s. 67. F-kustannus, Helsinki 2007.
  2. a b c Ethan J. Kytle & Blain Roberts: Birth of a Freedom Anthem (englanniksi) The New York Times 14.3.2015. Viitattu 13.1.2020.
  3. Rivers of Rhythm: We Shall Overcome (englanniksi) National Museum of African American Music, Belmont University. Viitattu 13.1.2020.
  4. a b c d Kate Stewart: Tracing the Long Journey of “We Shall Overcome” (englanniksi) Folklife Today -blogi 6.2.2014, Yhdysvaltain kongressin kirjasto. Viitattu 13.1.2020.
  5. Mari Koppinen: Yksi maailman kuuluisimmista protestilauluista on nyt vapaa kenen tahansa käyttöön – Martin Luther King lausui ”We shall overcome” viimeisessä saarnassaan ennen salamurhaansa Helsingin Sanomat 27.1.2018. Viitattu 10.2.2018.
  6. Christopher Mele: ‘We Shall Overcome’ Is Put in Public Domain in a Copyright Settlement (englanniksi) The New York Times 26.1.2018. Viitattu 10.2.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]