Wanda Wasilewska

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wanda Wasilewskan kuva Varsovan kansannousun museossa.

Wanda Wasilewska (ven. Ва́нда Льво́вна Василе́вская, Vanda Lvovna Vasilevskaja; 21. tammikuuta 1905 Krakova29. heinäkuuta 1964 Kiova) oli puolalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka siirtyi Neuvostoliittoon toisen maailmansodan alkuvaiheessa.

Wanda Wasilewska oli kansatieteilijän, lehtimiehen ja Puolan sosialistipuolueen poliitikon Leon Wasilewskin tytär. Hän opiskeli filosofiaa Varsovan yliopistossa sekä puolan kieltä ja kirjallisuutta Jagellon yliopistossa Krakovassa. Valmistuttuaan tohtoriksi vuonna 1927 hän työskenteli opettajana ja puolalaisten vasemmistolehtien toimittajana.

Toisen maailmansodan alettua Wasilewska pakeni Neuvostoliiton miehitysalueelle Lviviin, jossa hänestä tuli Neuvostoliiton kansalainen. Vuonna 1941 Wasilewska hyväksyttiin NKP(b):n jäseneksi ja vuoteen 1962 saakka hän toimi Neuvostoliiton korkeimman neuvoston edustajana. Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon hän työskenteli sotakirjeenvaihtajana, puna-armeijan poliittisen hallinnon virkailijana sekä Neuvostoliiton perustamien pakolaishallitusten, Puolalaisten isänmaanystävien liiton ja Puolan kansan vapautuksen komitean jäsenenä. Sodan jälkeen Wasilewska muutti Kiovaan, jossa hän asui aviomiehensä, ukrainalaisen näytelmäkirjailijan Oleksandr Kornijtšukin kanssa. Myöhemmin hän toimi aktiivisesti maailman rauhanneuvostossa.

Kirjallisessa tuotannossaan Wasilewska oli ensimmäisiä puolalaisia sosialistisen realismin edustajia. Romaani Ojczyzna (”Isänmaa”, 1935) ja kertomus Ziemia w jarzmie (”Maa ikeen alla”, 1938) kuvaavat puolalaisen työväestön ankeaa asemaa ja sorrettujen talonpoikien taistelua. Myöhemmät puolaksi kirjoitetut teokset ilmestyivät Neuvostoliitossa venäjäksi käännettyinä. Tunnetuin niistä on neuvostokansan sankaruutta toisessa maailmansodassa kuvaava novelli ”Sateenkaari” (Tęcza, 1942). Wasilewska sai kolmesti Stalin-palkinnon: ”Sateenkaaresta” vuonna 1943, toisen kerran vuonna 1946 suositusta pienoisromaanista ”Vain rakkautta” (Po prostu miłość, 1944) ja kolmannen kerran vuonna 1952 trilogiasta Pieśń nad Wodami (”Laulu vetten yllä”, 1940–1951), joka kuvaa ukrainalaisten sortoa porvarillisessa Puolassa ja uuden sosialistisen Puolan syntyä. Wasilewska oli Stalinin kuolemaan saakka puolalaisen kirjallisuuden näkyvimpiä hahmoja, joka on sen jälkeen tietoisesti unohdettu.

Suomennettuja teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sateenkaari. Suom. Elvi Sinervo. Helsinki: Kansankulttuuri, 1945.
  • Sateenkaari. Venäjän kielestä suom. Vuokko Ahveninen. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1945.
  • Vain rakkautta. Suom. L. Schulgin. Helsinki: Kansankulttuuri, 1945.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 152. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3.
  • Neuvostoliitto: aakkosellinen tietokirja, s. 709. Helsinki: Otava, 1967.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]