Walsinghamin Neitsyt Marian personaaliordinariaatti
| Walsinghamin Neitsyt Marian personaaliordinariaatti | |
|---|---|
 Vaakuna |
|
| Kirkkokunta | Katolinen kirkko |
| Seurakuntia | 35 |
| Jäseniä | 3 500 (v. 2016)[1] |
| Perustettu | 15. tammikuuta 2011 |
| Piispa | Keith Newton |
| Virallinen sivusto | |
Walsinghamin Neitsyt Marian personaaliordinariaatti on katolinen hiippakunta Isossa-Britanniassa. Se on katolisen kirkon sisällä toimiva erillinen rakenne entisille anglikaanisen kirkon jäsenille, jotka haluavat säilyttää osan aiemmista traditioistaan ja käytänteistään.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2009 paavi Benedictus XVI päätti vastata sellaisten anglikaanien pyyntöihin, jotka halusivat liittyä katolisen kirkon yhteyteen samalla säilyttäen osan anglikaanisesta traditiosta. Jo 30 vuotta aiemmin oli suuri joukko anglikaanisia pastoreita ja maallikoita liittynyt katoliseen kirkkoon anglikaanien hyväksyttyä naispappeuden. Tällöin ainakin Yhdysvalloissa perustettiin ns. Anglican Use-seurakuntia, joissa tavat ja liturgian muodot säilyttivät anglikaanisia piirteitä siinä määrin, kuin ne sopivat yhteen katolisen opin kanssa. Nyt tarkoituksena oli kuitenkin muodostaa erillinen personaaliordinariaatti, joka olisi hiippakunnan kaltainen, mutta ylittäisi tavalliset hiippakuntarajat. Sen tarkoitukseksi ajateltiin katoliseen oppiin sopivien anglikaanisten traditioiden ja liturgisten muotojen säilyttäminen, ja se mahdollistaisi myös naimisissa olevien entisten anglikaanipastorien vihkimisen katolisiksi papeiksi. Uskonopin kongregaation prefekti kardinaali William Levada kuitenkin korosti, ettei tämä millään tavoin ennakoi muutosta katolisen kirkon selibaattikäytäntöön, vaan selibaatti on edelleen sen latinalaisessa riituksessa normi, johon on ennenkin harvoissa erityistapauksissa tehty poikkeuksia. Naimisissa olevien vihkiminen papeiksi edes personaaliordinariaatin kautta ei ollut tarkoitettu pysyväksi ratkaisuksi, vaan perustamisvaiheen jälkeen papeiksi vihittävien tuli jälleen pääsääntöisesti olla naimattomia.[2]
Uusi ordinariaatti perustettiin 15. tammikuuta 2011.[1] Tätä ennen, 13. tammikuuta, oli kolme entistä anglikaanisen kirkon piispaa vihitty katolisen kirkon diakoneiksi. 15. tammikuuta nämä vihittiin papeiksi ja erityisellä bullalla ordinariaatin johtajaksi nimitettiin Keith Newton, joka oli toiminut anglikaanisen kirkon tehtävissä sekä Lontoossa että Malawissa ja oli viimeiseksi ollut Richboroughin apulaispiispana. Monet vihkimykseen osallistuneista papeista olivat itsekin entisiä anglikaaneja osan ollen jopa aiemmin itsekin anglikaanipappeja, jotka olivat saaneet vihkimyksensä anglikaanikirkossa juuri näiltä nyt katoliseen kirkkoon liittyneiltä piispoilta.[3]
Ordinariaatti omistettiin Walsinghamin Neitsyt Marialle. Sen perustaminen herätti huomiota myös maallisessa mediassa. 24. tammikuuta The Daily Telegraph kirjoitti kuinka eräs anglikaaniryhmä, johon kuului 300 maallikkoa sekä seitsemän pappia kuudesta eri anglikaaniseurakunnasta oli ilmoittanut aloittavansa ordinariaattiin liittymisprosessin. Myös Yhdysvaltoihin ja Australiaan oli suunnitteilla perustaa omat ordinariaattinsa.[3]
Uusi ordinariaatti herätti myös Suomessa jonkin verran keskustelua siitä, olisiko myös konservatiivisille luterilaisille mahdollista rakentaa samanlaista ratkaisua katolisen kirkon sisälle. Helsingin katolisen hiippakunnan tiedottaja Marko Tervaportti kuitenkin muistutti, että liittyjien oli hyväksyttävä koko katolisen kirkon oppi, mikä hänen mukaansa oli korkeakirkollisille anglikaaneille luultavasti helpompaa kuin luterilaisille.[4] Myös sillä vaihtoehdolla spekuloitiin, että luterilainen pappi saattaisi siirtyä ensin Englannin kirkon papistoon, sillä se ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustavat toistensa virat ja siitä sitten samoilla ehdoilla kuin anglikaanit personaaliordinariaattiin.[5]
Vuonna 2012 ordinariaatilla oli 31 seurakuntaa, 1500 jäsentä ja 57 pappia. Vuonna 2013 seurakuntia oli 40, jäseniä 2500 ja pappeja 81. Vuonna 2014 seurakuntia oli edelleen 40, jäseniä 3500 ja pappeja 86.[1]
Organisaatio ja jäsenmäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2016 ordinariaattiin kuului 35 seurakuntaa, joissa oli yhteensä 3500 jäsentä. Pappeja oli 91.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Personal Ordinariate of Our Lady of Walsingham catholic-hierarchy.org. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
- ↑ Anglikaaneille oma rakenne katoliseen kirkkoon 20.10.2009. Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 27.6.2019.
- ↑ a b Ensimmäisen ordinariaatin alkuhetket 4.2.2011. Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 27.6.2019.
- ↑ Vähäsarja, Petri: ”Katolisen kirkon vaikea tukea luterilaisia konservatiiveja Suomessa” 19.1.2011. Seurakuntalainen. Viitattu 27.6.2019.
- ↑ Alastalo/Ijäs: Porvoon sopimuksen porsaanreikä - luterilaisilla väylä katolisiksi papeiksi? 18.2.2013. Kotimaa24. Viitattu 27.6.2019.