Wadi Al-Hitan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wadi Al-Hitan
وادي الحيتان
Maailmanperintökohde
Sijainti Al-Fayyum, Egypti
29°20′0″N, 30°11′0″E
Tyyppi luontokohde
Kriteerit VIII
Tunnusnumero 1186
Valintahistoria
Valintavuosi 2005

Wadi Al-Hitan (arab. وادي الحيتان‎, Valaiden laakso) on paleontologinen kohde Egyptissä, Al-Fayyumin hallintoalueella. Se valittiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 2005 maailman varhaisimpien valasfossiilien ansiosta. Alueelta on löydetty archaeoceti-fossiileja, jotka valottavat valaiden evoluutiota.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wadi Al-Hitan sijaitsee Al-Fayyumin hallintoalueella Egyptin Läntisellä aavikolla. Se on osa Wadi el-Rayanin suojelualuetta, jonka keskeisessä osassa on luonnonlähteitä ja kaksi murtovesijärveä, jotka syntyivät, kun 1970-luvulla ylimääräistä maatalousvettä johdettiin Qarunjärvestä alueelle.[1]

Wadi Al-Hitan on noin 40 kilometriä Wadi el-Rayanin järvistä länteen, ja se on täysin kuiva alue, jossa on monia aavikkomaisemille tyypillisiä muodostelmia, kuten tuulieroosion aikaansaamia kivipilareita.[1] Niitä ympäröi hiekkadyynejä, kallioita sekä vanhan savi- ja kalkkikivisen ylätasangon kukkuloita.[2]

Geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dorudon-fossiili Wadi Al-Hitanissa.

Muinainen Tethysmeri lainehti joskus selvästi etelämpänä kuin nykyinen Välimeri. Sen vetäytyessä pohjoiseen paljastui paksu sedimenttikerros, josta muodostui hiekka-, savi- ja kalkkikiveä. Wadi Al-Hitanin kivet ovat eoseenikauden keski- ja myöhäiskausilta.[2]

Wadi Al-Hitanissa on esillä kolme eoseenikauden muodustumaa, joisa vanhin on 40–41 miljoonaa vuotta vanha Gehannamin muodostuma, joka koostuu valkoisesta merkelisestä kalkkivestä ja kipsipitoisesta savikivestä. Birket Qarunin muodostuma on puolestaan hiekkakivejä, savea ja kovaa kalkkikiveä. Qasr El-Saghan muodostuma on nuorin, ja sen alueella on myös korkeimpia kallioita.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wadi Al-Hitanin fossiili löydettiin talvella 1902–1903, jolloin Egyptin geologisen selvityksen H. J. L. Beadnell ilmoitti löytäneensä suuria kalloja ja muita valasfossiileja. Paleontologi Charles William Andrews nimesi fossiileista kaksi vuotta myöhemmin kaksi uutta lajia, jotka olivat Basilosaurus isis ja Dorudon atrox.[3]

Wadi Al-Hitan jäi 1900-luvun alun jälkeen pitkäksi aikaa heikosti tunnetuksi, ja vuosina 1947–1948 sekä 1960-luvun lopulla siellä tehtiin pari pientä julkaisematonta vierailua. Michiganin yliopisto otti sen kohteeksi 1980-luvulla, ja siellä vieraili yliopiston tutkijoita ensin 1983 ja sitten vuosina 1985, 1987, 1989, 1991 ja 1993. Tutkimukset paljasitivat Wadi Al-Hitanin merkityksen, ja esimerkiksi vuonna 1989 sieltä löydettiin ensimmäiset valasfossiilit, joissa oli vielä takajalkojen jäänteitä.[3]

Wadi el-Rayanin luonnonsuojelualue perustettiin 1997, ja Wadi Al-Hitanista tuli Unescon maailmanperintökohde 2005.[4] Se valittiin 2018 Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton suojelualueiden vihreälle listalle, johon pääsee alueet, joiden hallinto on hyvää ja tehokasta sekä suojelu onnistunutta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b IUCN Evaluation of Nominations of Natural and Mixed Properties to the World Heritage List, s. 13.
  2. a b c d Wadi El Hitan Wadielhitan.org. Viitattu 30.10.2023. (englanniksi)
  3. a b IUCN Evaluation of Nominations of Natural and Mixed Properties to the World Heritage List, s. 14.
  4. Wadi Al-Hitan (Whale Valley) UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 30.10.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]