Władysław Tarnowski
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Władysław Tarnowski | |
|---|---|
 Maurycy Gottliebn maalaama muotokuva 41-vuotiaasta Władysław Tarnowskista vuodelta 1877. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. kesäkuuta 1836 Wróblewice, Itävallan keisarikunta |
| Kuollut | 19. huhtikuuta 1878 (41 vuotta) Hän kuoli laivalla, lähellä San Franciscoa, Yhdysvallat |
| Ammatti | säveltäjä |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Ernest Buława, Ladislaus Tarnowski, Ladislas Tarnowski |
| Tyylilajit | romantiikka |
| Soittimet | piano |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Władysław Tarnowski (4. kesäkuuta 1836 Wróblewice – 19. huhtikuuta 1878 laivalla lähellä San Franciscoa) oli puolalainen säveltäjä ja pianovirtuoosi; romantiikan ajan runoilija ja näytelmäkirjailija.
Sukutausta ja perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Władysław Tarnowskin isä kreivi Walerian Spycymir Tarnowski (1811–1861) oli maanomistaja. Walerian Tarnowski meni vuonna 1835 naimisiin Ernestyna Tarnowskan (1808–1840) kanssa. He saivat kolme lasta, kaksi poikaa ja yhden tytön: Władysław (4. kesäkuuta 1836 – 19. huhtikuuta 1878), Stanisław (1838–1909) ja Maria Józefa (1840–1938).[1]
Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Władysław Tarnowski syntyi Wróblewicen kartanossa 4. kesäkuuta 1878. Varhaislapsuutensa Władysław vietti pääasiassa Wróblewicessä. Władysław oli yksi harvoista musiikin lapsineroista [2], ja lyhyen elämänsä aikana hän ehti säveltää runsaasti pianosävellyksiä. Häntä opetti aluksi yksityinen kotiopettajatar ja paikallinen urkuri.[2] Tarnowski opiskeli Jagellon yliopistossa vuosina 1851–1857, ja valmistui sieltä 1857.[3] Myöhemmin hän opiskeli konservatoriossa Pariisissa vuoteen 1863.[4]
Teosluettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Musiikkikoostumukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
(Yleensä ilman opuslukua)
Pianokappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Trois Mazurkas pour Piano, noin 1870.
- Chart sans paroles, 1870.
- Valse-poeme, 1870.
- Fantazie-Impromptu
- Impromptu „L’adieu de l’artiste”, noin 1870.
- Souvenir de la Canée,1870.
- Polonez dla Teofila Lenartowicza, 1872
- Grande polonaise quasi rapsodie symphonique composée et dediée à son ami T. Lenartowicz, 1874.
- Sonate à son ami Br. Zawadzki, noin 1875.
- Extases au Bosphor, fantasie rapsodie sur les melodies orientales, op. 10, noin 1875.
- Marsz żałobny z osobnej całości symfonicznej poświęcony pamięci Augusta Bielowskiego, 1876.
- Ave Maria, 1876.
- Pensée funebre.
- Andantino pensieroso, 1878 (julkaistu postuumisti).
Nocturnesia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nocturne dédié à sa soeur Marie,
- Nuit sombre.
- Nuit claire.
Kamarimusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Quatour Re-majeur pour Deur Violons, Viola et Violonceller, 1874.
- Fantaisie quasi Sonate.
- Souvenir d’un ange, noin 1876. [5]
Orkesteriteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Symfonia d’un drammo d’amore, 1871.
- Karlińscy, 1874.
- Joanna Grey, 1875.
- Achmed oder der Pilger der Liebe tai Achmed, czyli pielgrzym miłości, (ooppera), 1875.
Laulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- A kto chce rozkoszy użyć, tai Jak to na wojence ładnie, 1863, (runo: Władysław Tarnowski).
- Herangedämmert kam der Abend, (runo: Heinrich Heine).
- Die Perle, (runo: Władysław Tarnowski).
- Die Schwalben, (runo: Władysław Tarnowski).
- Im Traum sah ich das Lieben, (runo: Heinrich Heine).
- Ich sank verweint in sanften Schlummer tai Widzenie, (runo: Władysław Tarnowski).
- Neig, o Schöne Knospe, (runo: Mirza-Schaffy Vazeh).
- Kennst du die Rosen, noin 1870, (runo: Władysław Tarnowski).
- Du Buch mit sieben Siegeln, noin 1870, (runo: Ludwig Foglár).
- Ob du nun Ruhst, noin 1870, (runo: Ludwig Foglár).
- Klänge Und Schmerzen, noin 1870, (runo: Robert Hamerling).
- Nächtliche Regung, noin 1870, (runo: Robert Hamerling).
- Strofa dello Strozzi e la risposttadi Michalangelo, (runo: Filippo Strozzi ja Michelangelo).
- Au soleil couchant, (runo: Victor Hugo), 1873.
- Still klingt das Glöcklein durch Felder, tai Dźwięczy głos dzwonka przez pole, 1874, (runo: Władysław Tarnowski).
- Alpuhara, 1877, (runo: Adam Mickiewicz).
- Mein kahn, ennen vuotta 1878, (runo: Johann von Paümann pseudonyymi Hans Max[6]). [7]
Näytelmät (Tragediat)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Izaak, 1871.
- Karlinscy, 1874.
- Joanna Grey, 1874.
- Ostatnie sądy kapturowe, 1874.
- Finita la comedia, 1874.
Runokirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Poezye studenta (1, 2, 3, 4, 1863-1865).
- Krople czary, 1865.
- Szkice helweckie i Talia, 1868.
- Piołuny, 1869.
- Nowe Poezye, 1872.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ M.J. Minakowski Genealogia potomków Sejmu Wielkiego - Walerian Spycymir hr. Tarnowski z Tarnowa h. Leliwa (ID: 5.489.17)
- ↑ a b Agaton Giller O Władysławie hr. Tarnowskim, „Ruch Literacki”, 1878, nro 21, s. 332.
- ↑ Agaton Giller O Władysławie hr. Tarnowskim, „Ruch Literacki”, 1878, nro 22, s. 348.
- ↑ Agaton Giller O Władysławie hr. Tarnowskim, „Ruch Literacki”, 1878, nro 23, s. 362.
- ↑ Utwory instrumentalne Władysława Tarnowskiego Warszawa-Łódź, 2018, ISBN 9788394567415.
- ↑ Schneidereit, Otto: Franz von Suppé: der Wiener aus Dalmatien, s. 93. Lied der Zeit, 1977. (saksaksi)
- ↑ Pieśni niemieckie Władysława Tarnowskiego, Warszawa-Łódź, 2017, ISBN 9788394567408.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Władysław Tarnowski Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
