Heinrich Heine
| Heinrich Heine | |
|---|---|
 |
|
| Syntynyt | 13. joulukuuta 1797 Düsseldorf, Preussi |
| Kuollut | 17. helmikuuta 1856 Pariisi, Ranska |
| Ammatit | runoilija |
| Nimikirjoitus |  |
 |
|
Christian Johann Heinrich Heine (alk. Chaim Harry Heine; 13. joulukuuta 1797 Düsseldorf – 17. helmikuuta 1856 Pariisi) oli yksi 1800-luvun tärkeimmistä saksalaisista runoilijoista.
Heine syntyi juutalaisperheeseen Düsseldorfissa, joka tuohon aikaan kuului Preussin kuningaskuntaan. Vuodesta 1831 Heine asui Pariisissa,[1] koska häntä ei syntyperänsä ja poliittisten mielipiteidensä vuoksi suvaittu Saksassa. Teoksessaan Saksanmaa: Talvinen tarina hän pilkkasi kärkevästi oman aikansa Saksaa, mutta taustalla oli isänmaallisuus ja halu saada aikaan muutos parempaan. Heine meni naimisiin ranskalaisen maalaistytön kanssa ja antoi tälle nimeksi Mathilda, koska ei voinut sietää alkuperäistä nimeä.
Heine vietti boheemia elämää rikkaalta sukulaiselta saamiensa rahojen turvin. Samaan aikaan hänen avioliittonsa oli kuitenkin koetuksella. Runoissaan Heine kertoo toisaalta syntisistä öistä rakastajattariensa kanssa, toisaalta kauniista rakkaudesta vaimoonsa. Heinen kerrotaan myrkyttäneen mustasukkaisuuden takia vaimonsa papukaijan. Heine itse kuoli epäselvissä oloissa todennäköisesti lyijymyrkytykseen. Tapausta epäillään murhaksi.
Düsseldorfin kaupunki jakaa joka toinen vuosi arvostetun Heinrich Heine -palkinnon, jonka arvo on 50 000 euroa.
Robert Schumann on säveltänyt lukuisia liedejä Heinen runojen teksteihin. Tunnetuimmat näistä ovat laulusarjat Dichterliebe ja Liederkreis, jotka kuuluvat Franz Schubertin liedien ohella maailman tunnetuimpiin lauluteoksiin.
Heineltä on peräisin tunnettu sitaatti:
| ” | Se oli vasta alkusoittoa – missä poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä. | ” |
|
– Heinrich Heinen näytelmästä Almansor (1821) |
||
Sisällysluettelo
Suomennettuja teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laulujen kirja. Suomentaneet Valter Juva 1917, Yrjö Jylhä 1937 (Buch der Lieder, 1827).
- Saksanmaa: Talvinen tarina. Suomentanut Otto Manninen 1904 (Deutschland. Ein Wintermärchen, 1844).
- Herra von Schnabelewopskin muistelmat. Suomentanut Amira Al Bayaty 2006 (Aus den Memoiren des Herren von Schnabelewopski, 1834).
- Firenzen öitä. Suomentanut Amira Al Bayaty 2006 (Florentinische Nächte, 1836).
- Romantiikan koulu. Suomentanut Jarkko S. Tuusvuori 2012 (Die romantische Schule, 1834).
Muita teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Die Harzreise, Atta Troll.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Heinrich Heine. Borgå Tidning, 12.04.1856, nro 15, s. 2-3. Kansalliskirjasto Viitattu 21.07.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jarkko Tontti: Heinrich Heinen teoksesta Romantiikan koulu.
- Heinrich Heinen teoksia Gutenberg-projektissa (myös suomeksi)
- Heinrich Heinen teoksia Zeno.org'issa
- Heinrich Heinen teoksia äänikirjoina libriVoxissa
- Heinrich Heinen/Heineen liittyviä teoksia Internet Archivessa
- http://www.heinrich-heine.net/haupt.htm
