Vylkove

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vylkove
(Вилкове)
Pyhän Nikolauksen (Nikolaos Ihmeidentekijän) kirkko ja näkymää Tonavan ääreltä Vylkovessa.
Pyhän Nikolauksen (Nikolaos Ihmeidentekijän) kirkko ja näkymää Tonavan ääreltä Vylkovessa.
vaakuna
vaakuna

Vylkove

Koordinaatit: 45.3983°N, 29.5894°E

Valtio Ukraina
Alue Odessan alue
Piiri Izmajilin piiri
Pinta-ala  ([1])
 – Kokonaispinta-ala 4,6 km²
Väkiluku (2022) 7 712









Vylkove (ukr. Вилкове; vuoteen 1775 asti Lypovanske) on kaupunki Odessan alueen Izmajilin piirissä. Kaupunki sijaitsee Tonavan suistoalueella Tonavan Kilijan suuhaaran varrella, 18 kilometriä Mustastamerestä länteen ja 240 (toisen lähteen mukaan 190) kilometriä aluekeskus Odessasta etelälounaaseen.[1][2][3][4][5] Useiden vesiväyliensä ja kanaviensa vuoksi kaupunkia on kutsuttu Tonavan Venetsiaksi tai Ukrainan Venetsiaksi.[2]

Tammikuun keskilämpötila on −2,2 ja heinäkuun +22,8 celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 390 millimetriä.[4] Kaupungin ympäristössä sijaitsee Tonavan suiston biosfäärialue.[3][6][5]

Ukrainan tilastokeskus arvioi kaupungin väkiluvuksi 7 712 (2022).[7] Vuonna 2001 siellä oli 9 260 asukasta, joista etnisesti ukrainalaisia oli 25,5 prosenttia, venäläisiä (lipovanit) 58,5 % ja moldovalaisia 1,2 %.[1]. Toinen lähde ilmoitti vuoden 2001 väkiluvuksi 9 426, jossa etnisesti ukrainalaisia oli 26,48 %, venäläisiä (sis. lipovanit) 69,99 %, moldovalaisia 1,27 % ja bulgarialaisia 0,94 %.[8] Vuoden 1989 väestönlaskennassa kirjattiin 11 022 asukasta.[9]

Ensimmäinen historiallinen maininta (perustamisajankohta) vuodelta 1746 nimellä Lypovanske (Липованське).[4][1][3] Kaupungiksi Vylkove nimettiin vuonna 1762, 1840[4][3](tai 1940[1]).

Ukrainan kesän 2020 aluehallintouudistuksen jälkeen Vylkove on kuulunut Izmajilin piiriin;[10] sitä ennen se oli Kilijan piiriin kuulunut kaupunki.[1][2][4][9]

Kaupungin arkkitehtuurisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin lukeutuu muun muassa Kristuksen syntymän kirkko (1850).[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Т. І. М’ягченко: Vylkove (Вилкове) Entsyklopedija Sutšasnoja Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2005. Viitattu 10.3.2024. (ukrainaksi)
  2. a b c Vylkove Internet Encyclopedia of Ukraine. 1993. Viitattu 10.3.2024. (englanniksi)
  3. a b c d Ja. V. Vermenytš: Vylkove (Вилкове) Entsyklopedija istorija Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja), osa 1: А-В (V), history.org.ua. 2003. Viitattu 10.3.2024. (ukrainaksi)
  4. a b c d e Vylkove (Вилкове) (ISBN 5-88500-005-0) Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 1: A-Ž, s. 173. 1989. Viitattu 10.3.2024. (ukrainaksi)
  5. a b Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 115. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
  6. Danube Delta Transboundary Biosphere Reserve, Romania/Ukraine unesco.org. Viitattu 10.3.2024. (englanniksi)
  7. Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 10.3.2024. (ukrainaksi), (englanniksi)
  8. Natsionalnyi skalad mist za perepysom 2001 roky (Національний склад міст за переписом 2001 року) (Ukrainan kaupunkien väkiluvut ja kansallisuusjakaumat Ukrainan tilastokeskuksen julkaiseman väestönlaskennan 2001 pohjalta) atatowel.in.ua. Viitattu 10.3.2024. (ukrainaksi)
  9. a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 10.3.2024. (venäjäksi)
  10. Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 10.3.2024. (ukrainaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]