Vuotalo
| Vuotalo | |
|---|---|
 Vuotalon etupuolen julkisivu on lasiseinää. |
|
| Osoite |
Mosaiikkitori 2 00980 Helsinki[1] |
| Sijainti | Vuosaari |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | Kulttuurikeskus |
| Valmistumisvuosi | 2001[2] |
| Suunnittelija | Arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komonen Oy[3] |
| Rakennuttaja | Rakennusvirasto |
| Urakoitsija | Skanska Etelä-Suomi Oy[4] |
| Omistaja | Helsingin kaupunki |
| Runkorakenne | teräs[3] |
| Julkisivumateriaali | teräs, lasi[2] |
| Bruttoala | 6 426m²[2] |
| Tilavuus | 32 000m³[2] |
 |
|
Vuotalo (ruots. Nordhuset) on kulttuurikeskus Helsingin Vuosaaressa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuotalosta järjestettiin arkkitehtikilpailu vuonna 1996. Rakennuspaikan lähtökohdat olivat monitahoiset. Pohjoisesta tuli rakentaa kulkuyhteys tontin lävitse Vuosaaren kauppakeskukseen. Vieressä sijaitsevan koulun ja urheilutalon välille tuli järjestää jalankulkureittiin nähden poikittainen yhdyskäytävä. Lisäksi alueen rakennushankkeeseen kuului koulujen laajennus ja pihojen uudelleenjärjestely sekä 420-autopaikkaisen metroaseman liityntäpysäköinnin rakentaminen.[3] Arkkitehtikilpailun pohjalta voittajaksi valittiin arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komonen Oy:n ehdotus "a la kyltyyri"[4]. Rakennus valmistui vuonna 2001[5] ja sen kustannukset olivat 9,92 miljoonaa euroa.[2]
Talossa toimivat aluksi kaupunginkirjasto, Helsingin kulttuurikeskus, suomenkielinen työväenopisto, Vuosaaren lukio ja Tehtaanpuiston yläaste.[5]
Marraskuussa 2021 Vuotalo vietti 20-vuotissyntymäpäiviään. Ohjelmaan kuului esimerkiksi konsertteja, yökuvia Vuosaaresta esittelevä valokuvanäyttely ja talon historiasta kertova pakopeli. Vuotalossa järjestettiin vuosittain yli 200 tapahtumaa, kuten lastentapahtumia, konsertteja, elokuvia, teatteriesityksiä ja näyttelyitä. Talossa toimi myös työväenopisto, kirjasto, kulttuuripalvelut ja Kirjakahvila Pokkari. Talossa vieraili vuosittain noin puoli miljoonaa asiakasta.[6]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuotalo sijaitsee Helsingin Vuosaaressa Mosaiikkitorin pohjoispuolella, lähellä kauppakeskus Columbusta, Vuosaaren metroasemaa, Vuosaaren urheilutaloa ja Vuosaaren lukiota. Sen ovat suunnitelleet Mikko Heikkinen ja Markku Komonen.[2].
Rakennuksen ominaispiirteinä pidetään avaruutta, läpi talon kulkevaa luonnonvaloa, yhdeksän metriä korkea galleriatilaa ja salia, jossa on paikat 320 henkilölle.[5]
Rakennus on muodoltaan puoliympyrän muotoinen ja sen perusratkaisu muistuttaa saranaa, jossa monitasoiset toiminnalliset ja liikenteelliset yhteydet niveltyvät toisiinsa.[7] Koska rakennuksessa on mm. valokattoja, sektorin muotoinen auditorio pitkine jännemittoineen, lasijulkisivua ja jalankulkuraitin teräskehät, maan pinnan yläpuoliset kantavat rakenteet valmistettiin teräksestä. Lisäksi rakennuksessa on täydentäviä rakennusosio, kuten auditorion tärinäneristimillä varustetut laite- ja hoitosillat sekä portaita, joiden runkomateriaali on terästä. Rakennuksen liittopilarit ovat rakennuksen keskialueella 6 × 6 metrin ruudussa. Osalla runkoa pilarit ovat pyöreitä. Tasojen palkit ovat liittorakenteisia ja laatat ontelolaattoja.
Rungon vaakasuuntainen jäykistys on toteutettu osittain betoniväliseinin ja osittain palosuojatuin teräsristikoin. Rakennuksen kellarikerros ja osittain talon alle sijoittuva pysäköintilaitos, sekä koululaajennus sekä Vuosaaren urheilutaloon johtava tunneli on paikallavalettua teräsbetonia. Kantavan rungon palonkestoluokka on R60. Valokattojen ja auditorion yläpohjan teräsrakenteet on paloteknisen laskelman pohjalta toteutettu ilman palosuojausta.[3]
Julkisivu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennuksen etupuoleinen julkisivu koostuu kahden kerroksen korkuisesta lasiseinästä. Takaosan julkisivussa on käytetty ruostumattomasta teräksestä valmistettua verkkoa. Verkon kaareva sisäkuori on paikallavalettua betonia. Auditorion laaja paikallavalettu seinä on jäykistetty osittain seinän ulkopuolelle ulottuvilla teräspilareille, jotka kantavat myös katon teräsrakenteet.
Sisätilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metallisen ulkovaipan vastapainoksi Vuotalon sisätiloissa on käytetty paljon puuta. Lattia on lämpökäsiteltyä koivua ja väliseininä on käytetty mäntyristikoita. Seinille tilattiin Jaakko Tornbergin ja Pekka Syrjälän taideteokset.[7]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuotalossa sijaitsee Helsingin kaupungin osakirjasto, sekä työväenopisto ja kulttuuriasiankeskuksen musiikin ja kuvataiteen harrastetiloja sekä sali teatteri- ja tanssiesityksiä varten. Helsingin kulttuurikeskus järjestää Vuotalossa kulttuuritapahtumia. Ohjelmistossa on konsertteja, elokuvia, lastentapahtumia, teatteria ja senioritapahtumia. Galleriassa on vaihtuvia näyttelyjä ympäri vuoden. Vuotalon ensimmäisessä kerroksessa toimivat Vuosaaren kirjasto, kahvila Pokkari ja Lippupiste Oy:n toimipiste. Valoisa galleria ja 320-paikkainen Vuosali sijaitsevat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa[8]. Helsingin kulttuurikeskuksen toimisto ja Helsingin työväenopiston itäinen alueopisto löytyvät Vuotalon toisesta kerroksesta. Työväenopistolla on tiloja myös Vuotalon ja Tehtaanpuiston yläasteen/Vuosaaren lukion välisessä yhdyskäytävässä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miettinen Esko: Metallijulkisivut arkkitehtuurissa. Tampere: Teräsrakenneyhdistys : Rakennustieto, 2004. ISBN 951-682-733-0.
- Heikkinen, Mikko & Komonen, Markku: Muuntuva haarniska. Arkkitehti, , 2002. vsk, nro 4, s. 48–55. SAFA.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tervetuloa Vuotaloon! (html) vuotalo.fi. Viitattu 29.9.2013.
- ↑ a b c d e f Miettinen 2004: s.71.
- ↑ a b c d Miettinen 2004: s.70.
- ↑ a b Vuotalon historia (html) vuotalo.fi. Viitattu 29.9.2013.
- ↑ a b c Erkkilä Jorma: Vuotalo täyttää kymmenen vuotta Helsingin Sanomat. 2.9.2011. Viitattu 28.2.2023.
- ↑ Vuotalon synttärijuhlat jatkuvat vuosaarilehti.fi. 17.11.2021. Viitattu 28.2.2023.
- ↑ a b Heikkinen & Komonen 2002, s. 48.
- ↑ Vuotalo - monipuolinen kulttuurikeskus Vuosaaressa (html) vuotalo.fi. Viitattu 29.9.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vuotalo Wikimedia Commonsissa
