Vuosalmen yhteismetsä
Vuosalmen yhteismetsä oli Karjalankannaksen keskiosassa Äyräpään kunnan Vuosalmen kylässä sijainnut yhteismetsä. Se käsitti laajan alueen Äyräpään koilliskulmasta rajoittuen Räisälän ja Vuoksenrannan kuntiin. Yhteismetsä sijaitsi Vuosalmen kyläkeskustan pohjoispuolella ja metsäalueen halki johti maantie Vuosalmelta Räisälään.[1] Vuosalmen yhteismetsän pinta-ala oli noin 1 951 ha, josta kasvullista metsää oli 1 681 ha, suota 255 ha sekä tontteja, peltoa, niittyä, teitä ja sorakuoppia yhteensä 15 ha.[2] Laajin suoalue oli yhteismetsän länsiosassa sijainnut Hämeensuo.[1] Vuosalmen yhteismetsä perustettiin vuonna 1909 Suomen valtion luovuttaessa Vuosalmen kruununpuiston paikallisille lampuodeille yhteismetsäksi. Vuosalmen yhteismetsä jäi Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalle alueella.
Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen valtio osti Vuosalmen kylän käsittäneen Ventelän lahjoitusmaan vuonna 1886 Ferdinand Olsonylta ja jakoi sen lahjoitusmaahovin lampuodeille lunastushintaa vastaan vuonna 1901.[3] Kauppa oli osa laajempaa toimenpidettä lahjoitusmaakysymyksen ratkaisemiseksi. Vuosalmen kylän kauppahinta oli 240 000 markkaa.[4] Hinta oli sen ajan rahassa korkea, eikä uskottu lampuotien pystyvän sitä kokonaisuudessaan suorittamaan 39 vuoden määräajassa, jonka vuoksi suurin osa kylän metsämaasta päätettiin jättää valtion kruununpuistoksi.[2] [3] Lampuodeille jätettiin kuitenkin mahdollisuus myöhemmin lunastaa metsät itselleen. Talonpoikien alkaessa tätä mahdollisuuttaan hyödyntää, valtio ei ollutkaan enää halukas luopumaan metsäalueesta ja näin syntyi pitkäkestoinen riita valtion ja talonpoikien välille.[2]
Talonpoikien aktiivisena puolestapuhujana toimi kansanedustaja Kalle Kustaa Pykälä. Useista vastaavista riidoista Vuosalmen tapaus päättyi Pykälän ajamana ensimmäisenä talonpoikien yhteisomistukseen vuonna 1909. Kruununpuiston luovuttaminen talonpojille yhteismetsäksi tapahtui Suomen ollessa vielä osa Venäjää ja osa valtion viranomaisista oli huolissaan mahdollisuudesta, että osana Venäjän harjoittamaa sortoa, Suomen valtion omaisuus saattaisi päätyä Venäjän valtion omaisuudeksi. Joten katsottiin paremmaksi luovuttaa metsä talonpojille.[2] Kruununpuiston luovutushinta oli 95 330 markkaa.[5]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhteismetsän muodostamisen myötä se sai oman hallinnon ja säännöt. Osakkaita oli perustamisvuonna 80, mutta määrä kasvoi ollen viimeisinä vuosina noin 125 osakasta.[5] Yhteismetsällä oli viisijäseninen hallinto, joka huolehti metsän leimauksesta, myynnistä osakkaille ja kahdesti vuodessa pidettyjen osakaskokousten valtuuttamana puutavarayhtiöille.[5] Merkittävämmät puutavaran ostajat olivat A. Ahlström Oy ja Enso-Gutzeit Oy.[6] Yhteismetsän ylimpänä valvojana toimi palkattu metsänhoitaja ja käytännön työnjohdosta vastasi metsätyönjohtaja.[5]
Yhteismetsälle koottiin osakkailta lainattu kahden miljoonan markan rahasto. Talvisodassa suurin osa yhteismetsän arkistosta, velkakirjat mukaan lukien tuhoutui. Velat kuoletettiin ja päätettiin perustaa uusi rahasto, mutta toinen ja lopullinen evakuointi jatkosodan lopulla keskeytti tämän prosessin.[5] Sotavahinkojen arvioimislautakunta arvioi Vuosalmen yhteismetsän arvoksi noin 34 miljoonaa markkaa.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pykälä, Väinö: Vuosalmen yhteismetsä. Teoksessa Repo, Kaino & Sarkanen, Jaakko (toim.): Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944, s. 166-169. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Jaatinen, Martti (toim.): Karjalan kartat, s. 66-67. Helsinki: Tammi & Karjalan Liitto ry, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
- ↑ a b c d Pykälä, Väinö 1952, s. 167
- ↑ a b Pykälä, Sinikka: Vuosalmi (Teksti Äyräpään pitäjäseura ry:n julkaisusta Äyräpää – muistojen kotiseutu, Kurikka 1997.) Karjalan Liitto ry. Arkistoitu 24.2.2014. Viitattu 6.1.2011.
- ↑ Pykälä, Väinö 1952, s. 166-167
- ↑ a b c d e f Pykälä, Väinö 1952, s. 168
- ↑ Pykälä, Väinö s. 169