Vuoriraitakaija
| Vuoriraitakaija | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kaijat Psittaculidae |
| Suku: | Raitakaijat Psittacella |
| Laji: | brehmii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Psittacella brehmii |
|
| Katso myös | |
Vuoriraitakaija (Psittacella brehmii) on keskikokoinen Papua-Uudessa-Guineassa elävä kaijalaji. Laji on nimetty Christian Ludwig Brehmin kunniaksi.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoriraitakaija on noin 24 cm pitkä ja painaa 94–120 g. Lajista tunnetaan neljä alalajia ja muotojen välillä on värieroja. Koiraan höyhenpuku on selkäpuolelta ja yläperästä vihertävä keltaisin raidoin, myös rinnassa on sama kuvionti. Vatsa on vihreä, alaperä punainen ja pää ruskea. Nokka on siniharmaa ja valkokärkinen, iiris punainen ja jalat harmaat. Naaras muistuttaa koirasta mutta sen alapuoli kurkusta alaspäin on kokonaan vihreä. Nuoret linnut muistuttavat naarasta, niiden rinnassa on kapeaa himmeänkeltaista raidoitusta.
Linnut elävät yksittäin tai pareittain, ja ovat hyvin arkoja. Vuoriraitakaija on hyvin harvinainen lemmikkinä, sillä se on arka ja vaikeahoitoinen, ja yritykset ovat yleensä päättyneet linnun nopeaan kuolemaan.
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoriraitakaija elää Papua-Uusi-Guinean keskiosien vuoristoalueilla. Sen populaatio on kooltaan noin 100 000 yksilöä ja elinympäristön ala 50 000–100 000 neliökilometriä.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji elää vuoristometsissä ja pensaikoissa 1 700–3 600 m:n korkeudella merenpinnasta.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajin pesintä tunnetaan puutteellisesti. Luonnossa pesä lienee puun kolossa.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoriraitakaija syö hedelmiä, siemeniä ja marjoja.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- World Parrot Trust
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Psittacella brehmii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.5.2014. (englanniksi)