Virtausdynamiikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lentokoneen aiheuttama turbulenssi on havainnollistettu värillisen savun avulla.

Virtausdynamiikka on virtausmekaniikkaan kuuluva tieteenhaara, joka tutkii fluidien (nesteet ja kaasut) liikettä eli virtaamista. Virtausdynamiikalla pyritään selittämään ja ennustamaan virtauksiin liittyviä ilmiöitä kuten turbulenssi ja laminaarinen virtaus.

Virtausdynamiikka jaetaan edelleen moniin alahaaroihin, muun muassa aerodynamiikkaan ja hydrodynamiikkaan. Aerodynamiikka tutkii ainoastaan kaasujen liikettä ja hydrodynamiikka taas vain nesteiden liikettä.

Fluideissa molekyylien väliset sidokset ovat heikkoja ja ominaista niille on vähäinen tangentiaalisten voimien vastustuskyky ja muodon puute. Niitä voi siis helposti leikata toisin kuin kiinteitä aineita, jotka säilyttävät muotonsa ja vastustavat hyvin leikkausvoimia.[1] Fluidit voidaan jakaa newtonilaisiin ja ei-newtonilaisiin fluideihin. Isaac Newtonin mukaan nimettyjen newtonilaisten fluidien viskositeetti ei riipu fluidin leikkausjännityksen suuruudesta eli siitä millä nopeudella molekyylit liikkuvat toistensa suhteen tangentiaalisesti[1]. Tällaisia lineaarisia fluideja ovat esimerkiksi vesi ja ilma. Sen sijaan monet tahmeat aineet, kuten maali ovat ei-newtonilaisia fluideja ja niiden viskositeetti riippuu niihin kohdistetun leikkausvoiman suuruudesta ja toisinaan jopa ajasta. Reologia tutkii ei-newtonilaisten fluidien ja pehmeiden aineiden virtausominaisuuksia.

Magnetohydrodynamiikka tutkii sähköä johtavien aineiden virtausominaisuuksia sähkömagneettisissa kentissä. Magnetohydrodynamiikan alaan kuuluvat muun muassa plasmat, nestemäiset metallit ja suolaliuokset.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Matti Leppäranta: Virtausoppi (Luentomoniste) Helsingin yliopisto, Geofysiikan osasto. Viitattu 27.9.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Thuneberg, Erkki: Hydrodynamiikka (pdf) (virtausopin kurssin luentomoniste) Oulun yliopisto, Fysiikan laitos.


Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.