Virkakäsky
Virkakäsky on valtion tai kunnan hallinnon sisäinen määräys, jonka esimies antaa alaiselleen tai ylempi viranomainen alemmalle hallintoelimelle. Viranomainen voi antaa virkakäskyn vain oman johto- ja valvontavaltansa alla toimivalle viranomaiselle. Virkakäskystä ei voi valittaa. Sen lähikäsite on hallintonormi.[1]
Virkakäskyn tulee olla lainmukainen ja sen pitää noudattaa normihierarkiaa. Virkamiehen on noudatettava saamiaan määräyksiä valtion virkamieslain[2] ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain perusteella[3]. Virkamiestä ei kuitenkaan voida velvoittaa ratkaisemaan tai esittelemään jotakin asiaa tietyllä tavalla. Määräyksen tulee olla yleisluonteinen, kuten esimerkiksi määräys tietyn asian esittelemisestä. Mahdollisia ovat myös hallintotehtävien toteuttamistapaan liittyvät tarkatkin määräykset.[1]
Virkakäskyn lainvastaisuus kumoaa kuuliaisuusvelvollisuuden. Esimerkiksi rikoksen tekemiseen ei voida käskeä, vaikka muun muassa kansallissosialismin aikaisten tekojen oikeudenkäynneissä vedottiin ehdottomaan kuuliaisuusvelvollisuuteen. Perinteisesti on katsottu, että epäselvää ja tulkinnanvaraistakin virkakäskyä on noudatettava, vaikka käskyn saaja epäilisikin sitä.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa V palsta 1191.
- ↑ Valtion virkamieslaki, 14 §
- ↑ Laki kunnallisesta viranhaltijasta, 17 §
- ↑ Eero Vilkkonen: Virkakäskystä vähäsen. Lakimies 7–8/1995 s. 1431–1432.