Vinoköysisilta
Vinoköysisilta on siltatyyppi. Se muistuttaa ulkonäöltään riippusiltaa, mutta on rakenteeltaan erilainen. Vinoköysisillassa sillan kansi on ripustettu pylonista lähteviin vinossa asennossa oleviin köysiin.[1] Köydet voivat olla joko toistensa suuntaiset tai sijaita viuhkamaisesti. Suomen kolme kokonaispituudeltaan pisintä siltaa, Raippaluodon silta, Tähtiniemen silta ja Kärkisten silta ovat vinoköysisiltoja.[2] Suomen ensimmäinen maantieliikenteen vinoköysisilta on vuonna 1989 liikenteelle avattu Jätkänkynttilä.[3]
Vinoköysisiltoja alettiin rakentaa 1950- ja 1960-lukujen taitteesta alkaen ja tyypistä on tullut hyvin suosittu keskipitkien ja pitkien jännevälien silta. Suosion perusteena ovat siltatyypin tekninen ja taloudellinen edullisuus sekä myös esteettiset arvot.[3] Jänneväliltään maailman pisin vinoköysisilta on vuonna 2012 valmistunut Venäläinen silta Venäläisen saaren ja Vladivostokin keskustan välillä, sen pääjänne on 1 104 metriä.[4] Toiseksi pisin on vuonna 2008 valmistunut jänneväliltään 1 088-metrinen Sutongin silta Kiinassa. Siellä on myös rakenteilla Hutongin silta, jonka jänneväli on 1 092 metriä ja jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2018.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aitta, Seppo (vast.toim.): Siltojemme historia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, 2009. ISBN 951-758-446-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Aitta, 2004, s.494
- ↑ Aitta, 2004, s.496
- ↑ a b Aitta, 2004, s.246
- ↑ Virola, Juhani: Incheon Grand Bridge – suuri vinoköysisilta rakennettu Etelä-Koreassa. Tierakennusmestari-lehti, 2012, nro 1, s. 47. Infra-alan Toimihenkilöliitto InTek ry. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 18.7.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Virola, Juhani: World's Longest Bridge Spans 3.2.2015. Aalto-yliopisto. Viitattu 2.5.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vinoköysisilta Wikimedia Commonsissa
