Villanova-kulttuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Rautakautisen, etruskeja edeltävän Villanovan kulttuurin levinneisyys Italiassa 900 eaa.

Villanova-kulttuuri oli rautakautinen kulttuuri nykyisen Keski- ja Pohjois-Italian alueella 900-700 eaa. Heidät tunnettiin taitavasta metallien käsittelytaidostaan. Väestö asui suurissa kylissä puusta ja savitiivisteestä valmistetuissa pyöreäpohjaisissa majoissa.

Villanova-kulttuurilla oli erittäin suuri merkitys etruskikulttuurin syntymiselle. Polttohautaus oli heidän keskuudessaan yleistä ja erilaiset hautauurnat ovat yksi keskeinen löydöslaji, joiden perusteella tästä kulttuurikaudesta saadaan lisää tietoa. Polttohautaus uurniin viittaa kulttuurin saaneen voimakkaita vaikutteita muun muassa Keski-Euroopan uurnakenttäkulttuurista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuria edelsi pronssikautinen Terramaren kulttuuri 1700-1150 eaa. Villanovan kulttuurin varhaisvaihe alkoi jo 1100 eaa., mutta kansaa johtanut eliitti syntyi noin 900 eaa. jolloin varsinainen Villanovan kulttuuri syntyi. Villanovan kulttuuri sai polttohautauksen ja raudan Keski-Euroopan uurnakenttäkulttuurista ja Hallstattin kulttuurista. Villanovan uurnat muistuttivat heidän käyttämiään taloja. Myös kauppayhteydet kreikkalaisten kanssa muokkasivat kulttuuria. Kauppaa käytiin myös Pohjois-Saksan ja Puolan alueen kanssa meripihkatietä pitkin. Kreikkalaisten vaikutus lisääntyi ajan mukana.

Ennen etruskeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljely lienee saapunut tulevalle etruskien alueelle jo varhain, ehkä noin 5400 eaa. sydänsimpukkakeramiikkaa[1][2] tehneen laivoilla purjehtivan kansan mukana. Tältä ajalta on tehty löytöjä Pienzasta. Eräs varhainen kiveen hakattu hauta oli Ponte San Pietron hauta, ja varhainen hautausmaa Rinalonen hautausmaa[3]. Kulttuurin nousu täällä pohjautui metalliin. Jo ennen etruskeja Rooman pohjoispuolinen Länsi-Italia oli metallintuotannon keskusaluetta. Etruriasta löytyy vuorilta ja kukkuloilta muun muassa kuparia, tinaa, hopeaa ja rautaa[4]. Kuparin käsittelytaito levisi vuoden 4000 eaa. jälkeen tänne ehkä Pohjois-Balkanilta, toinen vaihtoehto on että meritse kulkevat pelasgit[5] toivat sen. Viimeistään kuparia käytettiin 2500–2000 radiohiilivuotta eaa.[6]. Kuparikauden lopulla vallitsi pienellä rannikkokaistaleella Roomasta pohjoiseen (mm. Fosso Coniccinossa) kellopikarikulttuuri[7]. Varhaisia asutuskeskuksia oli Luni. Tämä viittaa siihen, että tämä metallirikkaan vuoriston alue kiinnosti vieraita kansoja jo varhain. Pronssikauden lopulle tultessa asutusten koko kasvoi ja pieniä asutuskeskuksia hävisi. Yksi pronssikauden keskuksista oli Narce. Pronssikaudella alueella kukoisti Terramaren kulttuuri. Noin 1100 eaa. alkaen lähes koko Italiassa vallitsi proto-Villanovan kulttuuri noin 1100–950 eaa. Proto-Villanovan kulttuuri muistutti Tonavan ja Baijarin-Ylä-Itävallan uurnakenttiä ja vastaavia. Luultavammin kulttuuri kuitenkin juontui aiemmasta Terramaren perinteestä. Proto-Villanovan asutukset olivat yleensä pieniä, linoitettuja ja korkealla paikalla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Times atlas of world archeaology, Past worlds, s. 87.
  2. LES IMPRESSAS TYRRHENIENStarvitaan parempi lähde
  3. pw 113lähde tarkemmin?
  4. Etruskit, Marjatta Nielsen ..., sivu 19lähde tarkemmin?
  5. PELASGES DES HYPOGEEtarvitaan parempi lähde
  6. Kalevi Wiik: Eurooppalaisten juuret, s. 114.
  7. pw 110lähde tarkemmin?