Viljo Visa
Villiam (Viljo) Visa (3. heinäkuuta 1880 Rautalammi – 11. tammikuuta 1946 Meltola)[1] oli suomalainen ammattiyhdistysjohtaja ja toimittaja.[2] Hän oli Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton puheenjohtaja 1913–1921 sekä Itä-Hämeen Raivaajan päätoimittaja 1907 ja Raivaajan päätoimittaja 1908.[3][4]
Visa oli latojanopissa Jyväskylässä toimineissa Keskisuomalaisen ja Gummeruksen kirjapainoissa. Vuonna 1899 hän muutti Helsinkiin latojaksi Simeliuksen kirjapainoon ja 1906 Lahteen Etelä-Suomen Sanomien kirjapainoon. Myöhemmin hän työskenteli Lahdessa Raivaajan faktorina, 1912–1921 Helsingissä Työväen kirjapainossa ja vuodesta 1921 lähtien kommunistisen Työn kirjapainon johtajana ja alijohtajana sen lakkauttamiseen 1930 saakka.[2] Visa oli myös Lahden työväenyhdistyksen puheenjohtajana.[2] Lisäksi hän oli muun muassa TUL:n liittotoimikunnan jäsen 1921–1927 sekä toimi Työväen Urheilulehden avustajana.[5]
Sisällissodan aikana Visa työskenteli Eero Haapalaisen määräyksestä Senaatin kirjapainon sekä Suomen leimakonttorin kirjapainon valvojana. Sodan jälkeen hän sai 5 vuoden kuritushuonetuomion valtiopetoksesta.[6] Vuoden 1923 suuren kommunistijutun yhteydessä Visa sai 5 vuoden ja 4 kuukauden vankeusrangistuksen.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuolinilmoitus, kirjaltaja Viljo Visa, Helsingin Sanomat, 1946, No 13, sivu 2, julkaistu 15.1.1946
- ↑ a b c Viljo Visa 50-vuotias. Kirjatyö, 15.8.1930, nro 15-16, s. 149. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.7.2023.
- ↑ Liiton virkailijoita vuosina 1897–1926. Kirjatyö, 1927, nro 1–2, s. 19. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.7.2023.
- ↑ Kaarna, Väinö : Winter, Kaarina (toim.): Suomen sanomalehdistön bibliografia 1771–1963, s. 25, 60. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 1963. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Visa, Viljo: 8 vuotta ylöspäin 2 vuotta alaspäin. Työväen Urheilulehti, 24.1.1929, nro 4, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.7.2023.
- ↑ Valtiorikosylioikeuden akti 24151 – Visa, Villiam Valtiorikosylioikeuden aktit. 31.10.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 1.7.2023.
- ↑ 372 vuotta kuritushuonetta. Tuisku, 1924, nro 4, s. 12. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.7.2023.