Ville Alanko
Vilho (Ville) Ilmari Alanko (6. helmikuuta 1907 Helsinki – 25. toukokuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen laulaja-banjisti. Hän oli jäsenenä Rajamäen pojat -lauluyhtyeessä vuosina 1923–1925 ja lauloi myös oopperan kuorossa. Alanko muistetaan Dallapé-orksesterin ensimmäisenä laulajana.[1] Hän toimi yhtyeessä vuodesta 1925 kuolemaansa asti 1931. Ammatiltaan hän oli sorvari.
Alanko kuoli 24-vuotiaana keuhkokuumeeseen, johon hän sairastui ilmeisesti viimeisellä levytysmatkallaan.[2] Levytuottaja Niilo Saarikko joutui itse laulamaan Alangolle aiotut Columbus-levytykset. Martti Jäppilä arvioi myöhemmin Ville Alangon uhrautuneen kokonaan orkesterin hyväksi, mikä sorti hänet ennenaikaiseen kuolemaan.[2][3] Alangon muistoksi Dallapé esiintyi hyväntekeväisyyskonserteissa parantoloissa, sairaaloissa ja muissa vastaavissa kohteissa.[3] Hänen jälkeensä Dallapén laulajaksi tuli Matti Jurva.[4] Levytyksissä laulajana tuohon aikaan avusti myös Veli Lehto.
Alangon Dallapén-vuosinaan 1929–1931 levyttämiä kappaleita ovat muiden muassa Lappi, Puuseppä, Villi orkidea, Älä sure mamma, Äiti ja poika sekä Lentävä hollantilainen.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Peter von Bagh ja Ilpo Hakasalo: Iskelmän kultainen kirja, s. 36. Otava, 1986. ISBN 951-1-08913-7
- ↑ a b Peter von Bagh ja Ilpo Hakasalo: Iskelmän kultainen kirja, s. 37. Otava, 1986. ISBN 951-1-08913-7
- ↑ a b Ville Alanko Pomus.net. Viitattu 1.7.2010.
- ↑ Peter von Bagh ja Ilpo Hakasalo: Iskelmän kultainen kirja, s. 29. Otava, 1986. ISBN 951-1-08913-7
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
